Yhteinen kehittäminen ja asiakasosallisuus

Erityislapsiperhe tärkeä saada mukaan kehittämiseen

Mitä on asiakasosallisuus

Mitä on yhteiskehittäminen

Erityislapsiperhe tärkeä saada mukaan kehittämiseen 

Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseksi tulee ympäristöjen ja yleisten palvelujen joustavuutta ja saavutettavuutta kehittää soveltumaan kaikille ihmisille. On tärkeää, että erilaisten lasten ja perheiden tarpeet otetaan huomioon jo silloin, kun kaikille lapsille ja perheille tarkoitettuja palveluja ja tiloja vasta suunnitellaan. Ympäristöjen kehittämisessä lapsilähtöisemmäksi tarvitaan mukaan myös paljon tukea tarvitsevia lapsia. 

Yleinen saavutettavuus ei kuitenkaan vielä riitä poistamaan kaikkia vammaisten ihmisten toimintoihin vaikuttavia haittoja ja esteitä. Sen lisäksi tarvitaan myös yksilöllisiä palveluja ja tukitoimenpiteitä. Tavoitteena on mahdollisuuksien yhdenvertaisuus. (Nurmi-Koikkalainen ym 2017). 

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat erityislapsiperheille erittäin merkittävä taho ihmisoikeuksien ja ihmisarvoisen elämän toteutumisen näkökulmasta: perheiden elämänlaatu on hyvin riippuvainen palvelujen saatavuudesta ja toimivuudesta. Tutkimuksista tiedetään, että 10 % ihmisistä käyttää 80 % palveluista (Leskelä ym 2013). Erityislapsiperheet kuuluvat tähän paljon palveluita käyttävien ryhmään. Palvelujen tarve on pitkäaikaista, mutta lapsen kehityksen myötä muuttuvaa. Koska lapsen erityisen tuen tarve vaikuttaa koko perheen elämään, huomiota tulee kiinnittää koko perheen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen.

Ihmisoikeudet toteutuvat lopulta vain, jos ihmisten tarpeita kuunnellaan. Asiakasosallisuus ja yhteiskehittäminen palvelujen kontekstissa voidaan nähdä siis ihmisoikeustekona.

Mitä on asiakasosallisuus

Asiakasosallisuus tarkoittaa palveluiden käyttäjien osallistumista ja vaikuttamista 

  • omaan palveluun sekä 
  • omaa palvelua laajemmin palveluiden, palveluketjujen sekä palvelukokonaisuuksien ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen, toteuttamiseen ja arviointiin (THL 2019). 

Asiakasosallisuuden vahvistaminen on tärkeä osa Sote-uudistuksen toteuttamista. Sote-uudistuksen yhteydessä tehtyä asiakasosallisuuden kehittämistyötä voi soveltaen hyödyntää myös ympäristöjen ja muiden palvelujen kehittämisessä. 

Asiakasosallisuuden eri tasoja organisaation toimintakulttuurina voi jäsentää alla olevan talokuvan avulla. (THL 2020; TTL oppimateriaalit)

Kuva 1. Asiakasosallisuuden talo (THL 2020; TTL oppimateriaalit)

Talon kivijalkana on asiakkaan osallisuus omaan palveluun. Muita asiakasosallisuuden tasoja ovat palaute, vuoropuhelu, palvelujen kehittäminen ja palvelujen tuottaminen asiakkaiden kanssa. Talon vintillä on strategia ja toimintaohjelma, joka tuottaa yhteisen arvopohjan ja nivoo toimintaa yhteen. Painamalla talokuvan plusmerkkejä saat auki tarkemman kuvauksen eri tasoista.

Lisätietoa asiakasosallisuudesta

Lue lisää siitä, miten erityislapsiperheiden asiakasosallisuus voi toteutua 

Mitä on yhteiskehittäminen

Yhteiskehittäminen on asiakasosallisuuden muoto. Se on enemmän kuin osapuolten kuulemista, yhteiskehittäminen on tavoitteellista yhteistyötä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteiskehittämisessä kaikki osallistujat – niin ammattihenkilöt kuin asiakkaat ja palvelujen käyttäjät – ovat aidosti mukana tasa-arvoisina toimijoina. 

Palvelun kehittämiseksi tehtävässä yhteiskehittämisessä (Hietala 2017): 

  • kehitetään jo olemassa olevia palveluja tai luodaan uusia
  • sovitaan tavoitteesta yhdessä
  • tutkitaan yhdessä palvelukokemusta  
  • toteutetaan kokeiluja 
  • opitaan yhdessä
  • arvioidaan kehittämistilanteita, kokeiluja ja niiden tuloksia.

Yhteiskehittämisen onnistumisen periaatteita (Aaltonen ym 2016):

  1. Tasavertainen osallistuminen. Eri sidosryhmiä otetaan laajasti mukaan heti alusta alkaen, osallistujia kuunnellaan, osallistumisen hyödyt tehdään näkyviksi ja osallistujien arvokas panos osoitetaan. Tasavertainen osallistuminen karttaa turhaa hierarkiaa, mutta hyväksyy erilaisuuden ja erilaiset mielipiteet.
  2. Erilaisten tavoitteiden joukosta tunnistetaan yhteinen tavoite. Yhteisessä kehittämisessä tuodaan osapuolten erilaiset osaamiset ja näkökulmat yhteen.
  3. Edetään tekemällä. Ideoista edetään nopeasti konkreettiseen tekemiseen ja kaikilla on lupa kokeilla ja epäonnistua ja samalla oppia. Ajatuksena on, että pienten kokeilujen kautta on mahdollista päästä suuriinkin tavoitteisiin. Viestintä ja läpinäkyvyys, selkeä vastuunjako mutta vapautus jäykistävästä byrokratiasta edesauttavat kokeiluja ja tekemällä etenemistä.
  4. Oikeanlaiset tilat ja ohjaus. Tila ohjaa tekemisen tapoja ja tunnelmaa ja suunniteltu ajankäyttö ohjaa tekemistä. Yhteiskehittämistä edistävät erilaiset työskentelymenetelmät.
  5. Tunteiden käsitteleminen. Yhteiskehittäminen saa aikaan monenlaisia tunteita. Jokaisen tulee olla herkkä ja lukea tilanteen tunneilmapiiriä, tunnistaa omat tunteensa ja miettiä, miten niitä voi hallita. Kaikki osallistujat ovat yhdessä vastuussa siitä, että jokainen kokee itsensä arvostetuksi ja tasavertaiseksi.

Lisätietoa yhteiskehittämisestä:

Lähteitä

Aaltonen S, Hytti U, Lepistö T, Mäkitalo-Keinonen T. Yhteiskehittäminen: kaikki siitä puhuu, mutta mitä se on ja miten siinä onnistua? Turun yliopisto, Agile-hanke 2016. (Linkki) 

Hietala O. Mitä yhteiskehittäminen tarkoittaa? Esitys Kuntoutuspäivillä 8.6.2017 (Linkki)

Leskelä RL, Komssi V, Sandström S, Pikkujämsä S, Haverinen A, Olli SL, Ylitalo‐Katajisto K. Paljon sosiaali‐ ja terveyspalveluja käyttävät asukkaat Oulussa. Suomen lääkärilehti 2013:48, s. 3163‐3169 (linkki) Nordic Health Care Groupin tutkimukset osoittavat, että 10 % väestöstä kerryttää 80 % sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista.

Nurmi-Koikkalainen P, Ahola S, Gissler M, Halme Nina, Koskinen, S, Luoma M-L, Malmivaara A, Muuri A, Sainio P, Sääksjärvi K, Väyrynen R. Tietoa ja tietotarpeita vammaisuudesta : Analyysia THL:n tietotuotannosta. THL 2017 (linkki)

THL 2019 Asiakkaat ja osallisuus. Verkkojulkaisu. (Linkki)⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠

THL 2020 Sote-uudistus - Osallisuus. Osallisuuteen liittyviä toimintamalleja ja menetelmiä, joita voidaan hyödyntää tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusten kehitystyössä. Verkkojulkaisu. (Linkki) 

TTL 2021 Oppimateriaalit. Asiakasosallisuus sotessa. (Asiakasosallisuuden opas; linkki)