Toimintamahdollisuudet hyvään elämään
Mahdollisuus hyvään elämään
Ihmiarvoista elämää voi jäsentää toimintamahdollisuuksina
Ihmisarvoinen elämä ja ihmisoikeudet
Toimintamahdollisuudet käytännössä
Mahdollisuus hyvään elämään
Oikeudenmukainen yhteiskunta takaa kaikille aidot edellytykset ja mahdollisuuden elää ihmisarvoisesti ja hyvää elämää. Ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän elämän kannalta on olennaista, että ihmisellä on todellinen mahdollisuus toteuttaa hyväksi näkemiään ja ihmisarvoisen elämän kannalta tärkeitä asioita.
Taloustieteilijä Amartya Senin ja filosofi Martha Nussbaumin luoma toimintamahdollisuuden (tai toimintavalmiuden) käsite jäsentää ihmisarvoisen elämän edellytyksiä (esim. Stanford Encyclopedia of Philosophy).
Koska toimintamahdollisuudet ja ihmisoikeudet jakavat yhteisen päämäärän yksilönvapaudesta ja ihmisarvosta, toimintamahdollisuuksia voi myös käyttää tukena hahmottamaan ihmisoikeuksien toteutumista (Rautiainen ym. 2016).
Toimintamahdollisuus-käsitteen kautta hahmottuu myös se, miten ihmisarvoisen elämän edellytykset voidaan oikeudenmukaisesti luoda kaikille ihmisille.
Ihmisarvoista elämää voi jäsentää toimintavalmiuksina
Amartya Senin ja Martha Nussbaumin luomaa toimintamahdollisuuksien käsite auttaa hahmottamaan, mitä ihmisarvoiseen elämään sisältyy.
Toimintamahdollisuus (tai toimintavalmius) viittaa ihmisen tosiasiallisiin mahdollisuuksiin tavoitella arvostamiaan asioita.
Toimintamahdollisuus on eri asia kuin toimintakyky. Se on myös eri asia kuin elämän kannalta olennaisten perushyödykkeiden, kuten oikeuksien, vapauksien ja taloudellisten voimavarojen oikeudenmukainen jakaminen.
Toimintamahdollisuuksien näkökulmasta olennaista ei ole ainoastaan perushyödykkeiden jakautuminen, vaan myös ihmisten kyky hyödyntää heidän käytössään olevia voimavaroja. Fyysisestä tai henkisestä vammasta kärsivä henkilö tarvitsee enemmän tukea saavuttaakseen saman vapauden toimia kuin vailla kyseistä vammaa oleva henkilö. Toimintamahdollisuusajattelussa on keskeistä havaita, että ihmisarvoisen elämän edellytysten tasaamiseen tähtäävässä ihmisoikeusajattelussa ei ole kysymys resurssien uudelleenjaosta vaan ihmisarvoisen elämän edellytysten uudelleenjaosta. (Rautiainen ym. 2016)
Toimintamahdollisuusajattelu yhdistää ajatuksen ihmisen vapaudesta toimia oman hyvinvointinsa eteen vaatimukseen, jonka mukaan yhteiskunnan tulee aktiivisesti pyrkiä poistamaan yksilön toimijuutta estäviä tekijöitä ja näin parantaa elämänlaatua (Nussbaum 2011). Ajattelutapa rakentuu näkemykselle yksilön arvokkuudesta ja arvioi sosiaalista oikeudenmukaisuutta sen mukaan, miten se tarjoaa eri ihmisille mahdollisuuksia elää omannäköistään hyvää elämää.
Lisää lisää toimintamahdollisuus-käsitteestä Marja-Riitta Ojasen lisensiaatintyössä (linkki)
Ihmisarvoisen elämän edellytykset eli toimintamahdollisuudet Nussbaumin mukaan
| 1. Elämä (Life) | Mahdollisuus elää normaalin mittainen elämä. |
| 2. Fyysinen terveys (Bodily Health) | Terveys mukaan lukien suoja, ravinto ja terveydenhuolto. |
| 3. Fyysinen koskemattomuus (Bodily Integrity) | Mahdollisuus liikkua paikasta toiseen, olla kokematta väkivaltaa, mahdollisuus seksuaalisuuteen. |
| 4. Aistit, mielikuvitus ja ajattelu (Senses, Imagination, and Thought). | Mahdollisuus käyttää näitä kykyjä kasvatuksen ja koulutuksen avulla. |
| 5. Tunteet (emotions) | Mahdollisuus kiintyä ihmisiin ja esineisiin, mahdollisuus rakastaa ja surra, oikeus oikeutettuun suuttumukseen, mahdollisuus tuntea ilman pelkoa. |
| 6. Käytännön järki (Practical Reason) | Mahdollisuus muodostaa käsitys hyvästä ja arvioida omia elämänsuunnitelmiaan. |
| 7. Yhteisyys (Affiliation) | Mahdollisuus elää toisten ihmisten kanssa, kiintyä heihin ja osallistua sosiaaliseen elämään. |
| 8. Toiset lajit (Other Species) | Mahdollisuus elää yhteydessä luontoon (muut eläimet, kasvit). |
| 9. Leikki ja vapaa-aika (Play) | Mahdollisuus nauraa, leikkiä ja nauttia vapaa-ajan aktiviteeteistä. |
| 10. Vaikuttaminen omaan ympäristöön (Control over One’s Environment) | Mahdollisuus osallistua omaan elämään vaikuttaviin päätöksiin. Mahdollisuus yhtäläiseen omistusoikeuteen muiden ihmisten kanssa. Mahdollisuus hakea töitä tasavertaisesti muiden kanssa. |
(Nussbaum 2006)
Ihmisarvoinen elämä ja ihmisoikeudet
Koska toimintavalmiudet ja ihmisoikeudet jakavat yhteisen päämäärän yksilönvapaudesta ja ihmisarvosta, toimintavalmiuksia voi käyttää ihmisoikeuksien hahmottamisen tukena (Rautiainen ym. 2016).
Nussbaum (2006) on toimintamahdollisuusajattelussaan kiinnittänyt erityistä huomiota heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin, kuten vammaisiin henkilöihin. Nussbaumin mukaan yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta tulee arvioida sen mukaan, miten heikoimmassa asemassa olevat henkilöt ja heidän toimintamahdollisuutensa on otettu huomioon. Mikäli henkilöllä ei ole samalla tavalla toimintamahdollisuuksia kuin muilla ihmisillä, hänen oikeutensa kyseiseen toimintoon tai olotilaan ei kuitenkaan poistu. Yhteiskunnalle syntyy velvoite pohtia, mikä voi mahdollistaa sen, että henkilö voi toteuttaa tätä toimintaa omassa elämässään. Kyse on oikeudesta ihmisarvoiseen elämään.
Rautiainen ym. (2016) muistuttavat, että ihmisoikeudet ja toimintavalmiudet kuitenkin eroavat toisistaan, sillä ihmisoikeuksiin sisältyy aina niiden toimeenpanoa koskeva velvoite toisin kuin toimintavalmiuksiin. Ihmisoikeuksien ja toimintavalmiuksien suhde on osa vaikutusketjua, jonka alkupisteenä ovat ihmisarvoisen elämän ja yksilönvapauden kannalta olennaiset toimintavalmiudet ja lopputuloksena niiden yhteiskunnallisen jakautumisen tuottaman tasa-arvon ja eriarvoisuuden vaihtelevan tasoinen suhde.
Toisaalta: Ihmisoikeuksien toimeenpanoa koskeva velvoite saattaa edellyttää nimenomaan toimia henkilön toimintamahdollisuuksien, ihmisarvoisen elämän edellytysten, parantamiseksi.
Toimintamahdollisuudet käytännössä
Toimintamahdollisuuksia voidaan edistää tai estää monella tasolla yhteiskunnassa. Oikeudenmukaisten toimintamahdollisuuksien luominen on tärkeää ottaa huomioon politiikkaohjelmissa, lainsäädännössä, ympäristön rakentamisessa, yleis- ja erityispalveluja järjestämisessä.
Oleellista on ymmärtää, että jokaisella ihmisellä on oikeus ihmisarvoiseen elämään ja ottaa erilaiset ihmiset huomioon luotaessa yhteiskunnan toimintamahdollisuuksia.
Joukosta ei saa unohtaa myöskään vaikeimmin vammaisia ihmisiä. Esimerkiksi vaikeimmin kehitysvammaisten henkilöiden oikeus sosiaalisiin suhteisiin ja vuorovaikutukseen sekä tämän oikeuden toteutumisen edellytykset on tärkeää tunnistaa ja tunnustaa, myös politiikan tasolla (Miettinen 2020).
Toimintamahdollisuuksiin voidaan vaikuttaa monella tasolla. Tästä esimerkkinä pyörätuolilla liikkuvan henkilön toimintamahdollisuudet olla yhteydessä luontoon: Erään pienen kunnan liikuntatoimi tarjoaa kansalaisille hyvinvointipalveluna pitkospuut, jotka kulkevat suon yli. Pitkospuut ovat kuitenkin niin kapeat, ettei niitä pääse kulkemaan esimerkiksi pyörätuolilla, rollaattorilla eikä myöskään lastenrattaiden kanssa. Pitkospuut korjattiin muutama vuosi sitten, mutta esteettömyyttä ei edelleenkään huomioitu.
"Suo on meille todella tärkeä asia. Suopursun tuoksu on vapauden tuoksu. Kun huomasin, että suon yli kulkevat pitkospuut on korjattu, mutta ei edelleenkään pyörätuolilla kuljettavaksi, itkin. Monta päivää."
- pyörätuolia käyttävän lapsen äiti
Lainauksen lapsella ei nyt ole mitään mahdollisuutta päästä juuri tuolle, kodin läheiselle suolle, kun hänen toimintamahdollisuuksiaan ei oltu otettu huomioon pitkospuita suunnitellessa.
Jotta yllä mainittu lapsi ylipäänsä pääsee ulkoilemaan ja luontoon, hän tarvitsee maastokelpoisen välineen. Lapsen toimintamahdollisuudet riippuvat oikeiden palvelujen saatavuudesta. (Lue lisää esimerkkejä vaikeasti vammaisen lapsen osallistumisen mahdollisuuksista Honkala ym. 2021)
Myös erityistä tukea tarvitsevan lapsen vanhemman toimijuus riippuu hänen toimintamahdollisuuksistaan. Lapsen erityisen tuen tarve saattaa kaventaa hänen vanhempansa toimintamahdollisuuksia. Miten toteutuu esimerkiksi vanhemman oikeus tehdä työtä?
"Olin kokopäivätyössä, mutta minun oli pakko jäädä pois, kun ei ollut mahdollista tehdä lyhyempää työaikaa. (Vammaisen) lapseni aamutoimiin menee yli 2 tuntia aikaa ja taksi tulee hakemaan häntä klo 8. Vasta silloin pääsen itse aamupesuille ja lähtemään liikkeelle, en mitenkään ehtinyt työhön ennen yhdeksää. Lapsi on päässyt iltapäiväkerhoon, mutta palaa kotiin tasan klo 16, jolloin minun on oltava kotona vastassa. Siinä välissä minulla ei ollut mitään mahdollisuuksia ehtiä työskennellä 7,5 tunnin päivää työmatkoineen. Lisäksi minun oli järjestettävä tosi usein poissaoloja töistä lapsen asioiden hoitamiseksi, vastaanotoilla käymiseen, palavereissa istumiseen, kaikenlaisen soittelemiseen ja järjestelemiseen. Mahdoton yhtälö."
8-vuotiaan vammaisen lapsen äiti
Lähteitä ja lisätietoa
Honkala S, Tero S ja Weckroth M. ”Kun lapsi oli pieni, isä kuljetti häntä rinkassa”. Vaikeasti vammaisten lasten osallisuus ja osallistuminen. Vammaisten lasten oikeudet. Lapsiasiavaltuutettu 2021 Käytännön esimerkkejä vaikeasti vammaisten lasten osallistumisen toteutumisesta ja esteistä käytännössä.
Kuvaja M ja Melleri M. "Enemmän kuin ihanaa!" kehitysvammaisten nuorten kokemuksia itsenäistymisestä. Opinnäytetyö Metropolia ammattikorkeakoulu 2017 (linkki) Opinnäytetyössä kartoitettiin nuorten kehitysvammaisten henkilöiden kokemuksia heidän itsenäistymisprosessistaan teoreettisena viitekehyksenä toimintavalmiuksien teoria.
Nussbaum, M. Frontiers of justice: Disability, nationality, species membership. Cambridge, MA: Harvard University Press. 2006
Nussbaum, M. Creating Capabilities: The Human Development Approach. Belknad Press of Harvard University Press, Cambridge. 2011
Miettinen S. Syvästi kehitysvammaisen aikuisen mahdollisuudet yhteisyyden kokemiseen. Etnografinen tutkimus sosiaalisesta vuorovaikutuksesta suomalaisissa ryhmäkodeissa. Yhteiskuntapolitiikka 85:2, 2020 (linkki) Artikkelissa pohditaan, mitä yhteisyys sosiaalisena oikeutena merkitsee syvästi kehitysvammaisille henkilöille ja mitä sen toteutuminen edellyttää heidän ympäristöltään.
Ojala M-R. Oman elämänsä toimija. Keskeisten inhimillisten toimintamahdollisuuksien kääntyminen sosiaalityön työmuodoiksi vanhuksille ja vammaisille henkilöille suunnatuissa palveluissa. Lisensiaatintyö. Helsingin yliopisto 2020 (linkki)
Rautiainen P & Lavapuro J sekä työryhmä Hartzell J, Lehtinen E, Meriläinen N, Neuvonen R & Todorov E. Ihmisoikeusindikaattorien käyttäminen Suomen perus- ja ihmisoikeustilanteen seurantaan. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 36/2016 (linkki)
Stanford Encyclopedia of Philosophy, The Capability Approach. Verkkojulkaisu osoitteessa https://plato.stanford.edu/entries/capability-approach/ (luettu 31.3.2021)
Lainaukset vanhemmilta koottu Minua kuullaan -hankkeessa ja Vammaisperheyhdistys Jaatinen ry:n toiminnassa 2018-2021.
Anna palautetta
Kerro mielipiteesi sivusta "Toimintamahdollisuudet hyvään elämään". Onko sivulla mielestäsi korjattavaa tai puuttuuko jotain tärkeää? Kiitos kommentistasi jo etukäteen! Jos haluat vastauksen, kirjoita alle sähköpostiosoitteesi.