Ihmisoikeudet velvoittavat

Kenen kuuluu toimia

Miten voin hahmottaa ihmisoikeudet

Miten edistän ihmisoikeuksia käytännön työssä

Kohtuulliset mukautukset

Kenen kuuluu toimia

Suomen valtio on sitoutunut ihmisoikeussopimuksiin. Kaikilla julkisen vallan käyttäjillä, kuten viranhaltijoilla ja päättäjillä, on velvoite ihmisoikeuksien turvaamiseen ja edistämiseen. Ihmisoikeudet velvoittavat myös muita yhteiskunnan toimijoita esimerkiksi yritystoiminnassa. 

Opettajille ja kasvatusalan ammattihenkilöille laaditussa oppaassa muistutetaan, että "Muista, että opettaja on yhteiskunnallisesti merkittävässä asemassa turvaamassa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista!" (Kasa ym. 2020). 

Myös muut julkisen vallan käyttäjät, kuten esimerkiksi sosiaalityöntekijät, lääkärit, hoitajat, kuntoutuksen ammattihenkilöt ja päättäjät, ovat yhtä lailla yhteiskunnallisesti merkittävässä asemassa turvaamassa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Vaikka omat oppaat näille muille ryhmille vielä puuttuvatkin. 

Lisäksi ihmisoikeudet on huomioitava myös ei-valtiollisten toimijoiden toimesta kuten esimerkiksi yritystoiminnassa. Valtioiden tulee nykykäsityksen mukaan kehittää lainsäädäntöä, jolla yritysten moraalinen vastuu konkretisoituu oikeudelliseksi vastuuksi (Ihmisoikeuskeskus 2014). Esimerkki tästä on yhdenvertaisuuslaki (1325/2014), joka velvoittaa niin julkisen vallan käyttäjiä kuin monia muita toimijoita myös yksityiseltä sektorilta.

Lainsäädäntö on tärkeä väline, jolla valtio toimeenpanee ihmisoikeussopimuksia. Esimerkiksi YK:n Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimusta (TSS-sopimus) toimenpannaan Suomen kansallisella sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevalla lainsäädännöllä.

Miten voin hahmottaa ihmisoikeudet

Ihmisoikeuksien tunteminen on tärkeää. Perus- ja ihmisoikeuksista voi kuitenkin olla vaikea saada kokonaiskuvaa, sillä ne kattavat valtavan laajan kirjon elämänalueita. Monista oikeuksista myös puhutaan toisilla termeillä. Ihmisoikeuksista voi kuitenkin olla kyse, kun puhumme terveydenhoidon järjestämisestä tai teemme sosiaali- ja koulutuspolitiikkaa. Ihmisoikeuskeskus (2014) muistuttaa, että tärkeintä on muistaa, että ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle meistä, puhuimmepa niistä millä nimellä tahansa.

Selkeintä toki olisi nostaa ihmisoikeusnäkökulma reilusti esiin aina silloin, kun tosiasiallisesti on kyse ihmisoikeuksista. Sanoittaminen varmistaisi myös sen, että ihmisoikeusnäkökohdat tulisivat varmemmin huomioiduiksi. Erinomainen esimerkki ihmisoikeusnäkökulman huomioimisesta on Kansallinen lapsistrategia (2021), jossa ihmisoikeusperusta esitetään hyvin selkeästi.

Valtio toimeenpanee ihmisoikeussopimuksia (mm.) lainsäädännöllään. Ihmisoikeusperusta on siis tärkeä tuoda selkeästi esille myös lakitekstien yhteydessä. 

Näille Minua kuullaan -repun ihmisoikeuksia koskeville sivuille on koottu tietoa ja linkkejä, joiden toivomme innostavan sinua eteenpäin ihmisoikeuksien osaamisessasi:

Miten edistän ihmisoikeuksia käytännön työssä

Ihmisoikeuksiin sisältyy velvoite, jonka mukaan ihmisoikeuksia ei  ole vain suojeltava ja kunnioitettava vaan myös aktiivisesti edistettävä. Edistämisessä on pitkälti kyse poliittisesta päätöksenteosta ja toimista, joiden arviointi on kansalaisyhteiskunnalla ja poliittisilla päätöksentekijöillä lainsäädäntö- ja budjettivallankäyttäjinä sekä koko julkisella vallalla toimeenpanovallan käyttäjänä. (Rautiainen jne 2016)

Ihmisoikeuksia on mahdollista edistää omassa työssä, päättäjänä, ihmisenä. Tutustumalla ihmisoikeusperusteiseen toimintaan (linkki) pääset pohtimaan, miten juuri sinun on mahdollista toimia ihmisoikeusperusteisesti, ihmisoikeuksia edistäen. 

Esimerkiksi:

Sosiaalityöntekijänä olet hyvin tärkeässä asemassa erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja hänen perheensä ihmisoikeuksien turvaamisessa. Palvelut ovat erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja perheen elämän perusta ja niiden toimivuudesta riippuu, miten heidän oikeutensa toteutuvat. Palvelusuunnitelmaa laadittaessa juuri sinun ammattitaitoasi tarvitaan varmistamaan oikeuksien toteutuminen.

Lääkärinä tai hoitajana olet hyvin tärkeässä asemassa turvaamassa erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja perheen oikeutta elämään ja hyvään terveydenhoitoon. 

Kuntoutusalan ammattilaisena olet hyvin tärkeässä asemassa turvaamassa erityistä tukea tarvitsevan lapsen oikeutta kasvuun, kehittymiseen, osallisuuteen ja hyvän kuntoutuspalvelun saamiseen.

Opettajana, kasvatusalan ammattilaisena olet hyvin tärkeässä asemassa erityistä tukea tarvitsevan lapsen oikeuksien turvaamisessa. Annat lapsille opetusta heidän omista oikeuksistaan ja varmistat, että lapsen oikeudet oppimiseen ja osallisuuteen toteutuu omassa oppimisympäristössänne. Olet siitä onnellisessa asemassa, että käytettävissäsi on juuri omalle ammattiryhmällesi laadittu ihmisoikeuksien opas ja paljon materiaalia oppilaille annettavaan ihmisoikeuskasvatukseen. 

Päättäjänä olet erittäin tärkeässä asemassa erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja perheen ihmisoikeuksien turvaamisessa. Yhteiskuntapolitiikka voi edistää ihmisoikeuksien toteutumista vain silloin, kun ihmisoikeuksiin liittyvät näkökohdat huomioidaan.

Yleispalvelujen tai yrityksen työntekijänä olet tärkeässä asemassa erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja perheen oikeuksien ja osallisuuden turvaamisessa. Tunnet yhdenvertaisuuslain ja tiedät myös, mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja olet valmis niitä toteuttamaan.

Kohtuulliset mukautukset

Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 15§ kertoo, ketkä ovat velvoitettuja tekemään kohtuullisia mukautuksia: "Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisissa sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla."

Minua kuullaan -hankkeen työpajoissa nousi esille, että kohtuullisten mukautusten käsite ei ole monillekaan tuttu ja asian sisäistäminen vaatii perehtymistä. Olisi toivottavaa, että kohtuullisista mukautuksista olisi saatavilla selkeä opas, jossa olisi runsaasti esimerkkejä kohtuullisten mukautusten arkisesta toteuttamisesta.

Kohtuullisilla mukautuksilla tarkoitetaan yksittäistapauksessa toteutettavia tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia ja järjestelyitä, joilla ei aiheuteta suhteetonta tai kohtuutonta rasitetta, ja jolla varmistetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuus nauttia tai käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Kohtuulliset mukautukset ovat siis eri asia kuin varsinaiset esteettömyystoimenpiteet. Esteettömyys (yleisen standardin mukaan tai lailla säädettynä) koskee ihmisryhmää, kohtuulliset mukautukset kohdistuvat yksilöön. Kohtuulliset mukautukset täydentävät esteettömyystoimenpiteitä silloin, kun esteettömyyttä ei ole.

Mukautukset eivät nimensä mukaisesti voi muodostua toimijalle kohtuuttomiksi. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon ensijaisesti vammaisen ihmisen tarpeet, mutta sen lisäksi toimijan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus sekä mukautusten arvioidut kustannukset ja mukautuksia varten saatavissa oleva tuki. Mukautusten tulee luonnollisesti olla tarkoituksenmukaisia ja turvallisia toteuttaa.

YK:n vammaissopimus ja yhdenvertaisuuslaki velvoittavat kohtuullisiin mukautuksiin, yhdenvertaisuuslaki säätää mukautusten epäämisen syrjinnäksi.

Miten olisi ollut kohtuullista toteuttaa mukautuksia seuraavassa tilanteessa?

"Ostimme liput konserttiin 15-vuotiaan, pyörätuolia käyttävän tyttäremme kanssa. Konserttipaikalla, jonka piti olla esteetön, hissi oli lukittu. Pitkällisen keskustelun jälkeen vahtimestari suostui avaamaan hissin ja saattamaan meidät katsomoon. Pyörätuolissa ei kuitenkaan saanut istua konsertin aikana. Nostimme tyttären katsomon istuimelle, jossa hänen asentoaan oli jatkuvasti tuettava. Toisen vanhemman oli kuljetettava pyörätuoli hissillä yläkertaan ja eteiseen. Konsertin päätyttyä lähdin noutamaan pyörätuolia säilytyspaikastaan. Katsomoon päästyäni nuorta ja hänen isäänsä ei näkynyt missään. Vahtimestarit olivat vaatineet, että liikuntakyvytön tytär ja isä poistuvat katsomotilasta. Isä oli sitten kantanut tyttäremme portaita pitkin yläkertaan."  Perheen äidin kertomaa (lainaus löytyy myös artikkelissa Honkala jne, ilmestyy syksyllä 2021)


Lähteitä ja lisätietoa

Ihmisoikeudet käytännön työssä

  • Opas opettajille ja kasvatusalan ammattihenkilöille: Kasa T, Kouros K, Skottman-Kivelä P. Perus- ja ihmisoikeudet opetus- ja kasvatusalalla. Helsingin yliopisto 2020 (linkki)
  • Ihmisoikeus- ja demokratiakasvatus opetushallituksen verkkosivulla (linkki)
  • Ihmisoikeuskeskuksen koulutusmateriaali (linkki)
  • Nykänen E, Kalliomaa-Puha L, Mattila Y. Sosiaaliset oikeudet - näkökulmia perustaan ja toteutumiseen. THL 2017 Julkaisun esittelytekstistä (linkki): Mihin ja minkälaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin meillä on oikeus? Ja mitä, jos oikeutemme eivät toteudukaan? Sosiaaliset oikeudet on otettava huomioon sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja toimeentuloturvan järjestelmiä rakennettaessa ja alan lainsäädäntöä säädettäessä ja toimeenpantaessa. Kirja on suunnattu (mm.) sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.
  • Perheet keskiöön! -toimintasuositus 2/2020: Lasten osallisuuden vahvistaminen perhekeskustoiminnan kehittämisessä (linkki).

Kohtuulliset mukautukset

  • Jaakola T. Kohtuulliset mukautukset yhdenvertaisuuden edistäjinä. Vamlasin blogi 28.3.2018 (linkki)
  • Konttinen J-P. YK:n vammaissopimus ja Suomi - kohtuulliset mukautukset vammaisten henkilöiden oikeuksien toteuttajana. Julkaisussa: Nykänen E, Kalliomaa-Puha L, Mattila Y (toim.). Sosiaaliset oikeudet - näkökulmia perustaan ja toteutumiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017
  • Kohtuullisista mukautukset Verneri-tietopalvelussa (linkki)
  • YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (linkki)
  • Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014 (linkki)

Muita lähteitä:

Honkala S, Tero S, Weckroth M. ”Kun lapsi oli pieni, isä kuljetti häntä rinkassa”. Vaikeasti vammaisten lasten osallisuus ja osallistuminen. Julkaisussa Vammaisten lasten oikeudet. Lapsiasiavaltuutettu 2021 (ilmestyy syksyllä 2021)

Ihmisoikeuskeskus. Mitä ihmisoikeudet ovat? Ihmisoikeuskeskuksen koulutusmateriaalia 2014 (linkki)

Perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 56/2017 vp (linkki)

Rautiainen P & Lavapuro J sekä työryhmä Hartzell J, Lehtinen E, Meriläinen N, Neuvonen R & Todorov E. Ihmisoikeusindikaattorien käyttäminen Suomen perus- ja ihmisoikeustilanteen seurantaan. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 36/2016 (linkki)

Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014 (linkki)

YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleissopimus

Lainaus vanhemmalta saatu Minua kuullaan -hankkeen ja Vammaisperheyhdistys Jaatinen ry:n toiminnassa 2018-2021.

Anna palautetta

Kerro mielipiteesi sivusta "Ihmisoikeudet velvoittavat". Onko sivulla mielestäsi korjattavaa tai puuttuuko jotain tärkeää? Kiitos kommentistasi jo etukäteen! Jos haluat vastauksen, kirjoita alle sähköpostiosoitteesi.