Kuntoutussuunnitelma

Kuntoutus ja lapsen kehitysympäristöt

Kuntoutussuunnitelmassa tärkeää varmistaa 

Kuntoutusuudistus 2020-2022

Lähteet ja lisätietoa

Anna palautetta ja kommentoi sivua

Kuntoutus ja lapsen kehitysympäristöt

Lapsen ensisijainen kehitysympäristö on perhe ja perheellä on kasvatusvastuu lapsesta. Lapsen kasvaessa hänen kehitysympäristönsä laajenee perheen ulkopuolelle varhaiskasvatukseen, harrastuksiin, kouluun ja kavereihin. Sosiaalityö ja terveydenhoito tukevat kehitysympäristöjä. Osa lapsista tarvitsee tuekseen kuntoutusta. (Sipari ja Koivikko 2021.)

Perheellä on oikeus ja vastuu päätöksentekoon ja yhteistyöhön ammattilaisten kanssa lapsen kasvun hyväksi. Yhteistoiminta tarkoittaa sitä, että lapsen kasvun ja kehittymisen tueksi laaditaan tarvittavat suunnitelmat, jotka toteuttavat yhdessä sovittuja tavoitteita lapsen kehitysympäristöissä. 

Varhaiskasvatus ja koulu ovat lapsen tärkeitä kehitysympäristöjä, joissa tarvittaessa laaditaan lapselle henkilökohtainen varhaiskasvatuksen tai oppimisen suunnitelma. Kun lapsi saa kuntoutusta, tulee oppimisen ja kuntoutuksen suunnitelmien tavoitteiden olla yhdensuuntaiset ja palvelut yhteensovitettuja. Yhteisesti sovitaan, miten kuntoutus suunnitellaan tukemaan oppimista ja miten kuntoutusta toteutetaan päiväkoti- tai kouluympäristössä.

Lapsen ja perheen näkökulmasta on tärkeää, että kuntoutuksen suunnittelemisessa varmistetaan:

  • Yhteinen, selkeä ymmärrys siitä, miksi kuntoutusta tarvitaan, mikä on kuntoutuksen rooli, mitä kuntoutus tarkoittaa juuri tämän lapsen kohdalla ja keitä siihen osallistuu.
  • Lapsen kohtaaminen oman arkensa ja elämänsä aktiivisena toimijana.
    • Lapsen näkemykset selvitetään hänelle soveltuvalla tavalla.
    • Lapsen itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan: Lapsi tuntee, että hänen mielipiteellään on merkitystä. Aikuisilla on vastuu lapsen osallistumisen mahdollistamisesta. Lapsella on kuitenkin myös oikeus kieltäytyä osallistumasta.
  • Perheen kohtaaminen oman arkensa ja elämänsä aktiivisena toimijana ja asiantuntijana.
    • Perheen itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan.
    • Perhe on kuntoutuksen yhteistyökumppani, mutta sitäkin enemmän, sillä lapsen kuntoutus vaikuttaa koko perheen arkeen ja elämään.
    • Perheen voimavarat huomioidaan ja varmistetaan, ettei kuntoutuksen koordinaatiovastuu jää perheen tehtäväksi.
  • Ensitiedon laatu.
    • Ensitiedolla tarkoitetaan tietoa, joka annetaan perheelle, kun perheenjäsenet kohtaavat lapsen tai sikiön sairauden tai vammaisuuden. Ensitietoa on myös se, kun sairaudesta tai vammasta kerrotaan lapselle tai nuorelle itselleen. Ensitietotilanteet voidaan laajasti ymmärtää prosessiksi, sillä ensitietoa lääketieteellisestä tilasta ja kuntoutuspalveluista tulee antaa aina uudelleen lapsen tilanteen tai sairauden muuttuessa (Hänninen 2004). Lapselle ja perheelle annetulla ensitiedolla on voimakas vaikutus lapsen identiteettiin ja tärkeä merkitys elämänkulkuun.
    • Ensitietoa antaessa toivon ylläpitäminen on tärkeää, jotta lapsi ja perhe selviytyvät uudessa elämäntilanteessa eteenpäin (Hänninen 2004, Harnett ja Tierney 2009.)
    • Hyvä ensitieto luo pohjan terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja perheiden väliselle luottamukselle, mikä on välttämätön edellytys hyvälle yhteistyölle. Ensitiedon hyvät käytänteet toimivat kaikessa tiedon kertomisessa kuntoutusprosessin aikana.
    • Kansallisen Lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmaan sisältyy yhtenäisen toimintamallin luominen ensitiedon antamiseen.
  • Tiedon saavutettavuus.
    • Kuntoutuksesta viestitään selkeästi lapsen ja perheen kanssa. Lapset ja perheet tarvitsevat omaan yksilölliseen tilanteeseen ja tarpeeseen vastaavaa ja ymmärrettävää tietoa.
    • Kuntoutusta koskeva tiedotus on selkeää. Verkkosivut ovat helppokäyttöisiä ja selkeitä. Lomakkeiden tulee olla ymmärrettäviä, selkeitä ja helppoja käyttää (kognitiivinen saavutettavuus).
  • Kuntoutussuunnittelun laatu.
    • Keskiössä on lapsi ja hänen ensisijainen kehitysympäristönsä, perhe.
    • Suunnitelman laatimiseen on käytettävissä tarpeenmukainen ja riittävä moniammatillinen asiantuntijuus. Suunnitelman laatimiseen osallistuvat lapsen ja perheen lisäksi tahot, joiden on tarkoitus osallistua kuntoutuksen toteuttamiseen lapsen eri ympäristöissä.
    • Kuntoutuksen suunnittelussa huomioidaan perheen ja muiden kehitysympäristöjen voimavarat ja osaaminen.
    • Kiinnitetään erityistä huomiota erilaisiin nivel- ja siirtymävaiheisiin. Lapsen ja nuoren siirtyminen lasten palveluista nuorten palveluihin ja edelleen aikuisten palveluihin on ennakoitava ja siihen on oltava selkeä toimintapa. Huomiota on kiinnitettävä myös lapsen siirtyessä esimerkiksi päiväkodista kouluun.
    • Lapsen kuntoutuksen tarve vaikuttaa koko perheen elämään ja siksi perheen tuen ja avun tarve on otettava huomioon, kun lapsen kuntoutusta suunnitellaan ja toteutetaan. Kaikkien perheenjäsenten perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen tulee turvata.
  • Tarpeet ja tavoitteet.
    • Kuntoutukselle muodostetaan yhteiset, selkeät tavoitteet, jotka vastaavat lapsen yksilöllistä tarvetta ja oikeutta saada tukea kasvuunsa ja kuntoutumiseen omissa kasvu- ja kehitysympäristöissään. Lapsi ja perhe ovat mukana tavoitteiden muodostamisessa.
    • Kuntoutus perustuu perus- ja ihmisoikeusperusteisesti lapsen yksilölliseen tarpeeseen. Kuntoutusta ei rajata iän tai diagnoosin perusteella, ja tavoitteena voi olla toimintakyvyn ylläpitäminen, ei pelkästään edistäminen.
    • Tavoitteissa huomioidaan lapsen etu ja oikeudet. Erityisesti huomioidaan osallistuminen, toimijuus ja osallisuus. Keskeinen kuntoutuksen tavoite on mahdollistaa lapsen osallistumista merkitykselliseen toimintaan arjessa.
    • Lapsella tulee olla mahdollisuus osallistua vapaa-ajan toimintaan ja siksi myös esimerkiksi harrastamisen mahdollisuudet tulee huomioida. Lasta tuetaan osallistumaan itseään kiinnostaviin harrastuksiin kuitenkin pitäen mielessä sen, että lapsen tulee itse voida valita harrastuksensa oman mielenkiintonsa mukaan, ei sen perusteella, mikä aikuisten mielestä olisi hänen kehitykselleen hyödyllisintä.
  • Yhteistyö ja koordinaatio.
    • Lapsen kuntoutuksen suunnittelemiselle, seurannalle ja koordinaatiolle on nimetty vastuutahot.
    • Kaikilla yhteistyötahoilla on selkeä käsitys siitä, keitä lapsen kuntoutukseen osallistuu ja millaisella tavalla. Yhdessä on sovittu siitä, miten kuntoutusta toteutetaan lapsen eri kehitysympäristöissä (kuten kotona, varhaiskasvatuksessa tai koulussa) ja miten terveydenhoito ja sosiaalityö nivoutuvat kuntoutukseen.
    • Varmistetaan, että lapsi, perhe ja lapsen kanssa eri kehitysympäristöissä toimivat aikuiset saavat tukea lapsen kuntoutuksen toteuttamiseen ja tietävät, keneltä kysyä neuvoa sitä tarvitessaan.
    • Lisäksi lapsen ja perheen tulee tietää, kuka vastaa lapsen apuvälineiden hankkimisesta, muutostöistä ja apuvälineiden huoltamisesta.
  • Lapsen ja perheen arjen kunnioittaminen.
    • Kuntoutuspalvelut järjestetään siten, että ne nivoutuvat lapsen ja perheen arkeen sujuvasti.
    • Huomioidaan mm. sujuva yhteydenpito ja lapsi- ja perheystävälliset vastaanottoajat sekä toimintatavat.


Sujuvan arjen rakentumista edistäviä tekijöitä kehitysvammaisen henkilön kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa:
Hyvän tahtominen toiselle
Luottamuksen rakentuminen
Perheen hyvinvoinnin huomioiminen
Perheen rutiinien ja tapojen huomioiminen
Tulevaisuusorientoitunut elämänsuunnitelma
Toimeentulon varmuus
Toivon ylläpitäminen
Arviointitilanteen yksilöllinen rakentaminen
Ammattilaisten aktiivinen ote ja vinkit arkeen
Alueellisten erityispiirteiden huomiointi
Palveluohjaus
Pysyvä henkilöstö
Roolien selkeytyminen
Moniammatillinen verkostotyö
Prosessin järjestämiseen liittyvät tekijät
Sujuvan arjen rakentumista edistäviä tekijöitä kehitysvammaisen kuntoutusuunnitelman laadinnassa perheiden näkökulmasta. Satu Kontiainen (2020): Yhdessä kohti sujuvan arjen rakentumista edistäviä kuntoutussuunnitelmakäytäntöjä

Kuntoutusuudistus 2020-2022

Sosiaali- ja terveysministeriössä toteutetaan pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaista kuntoutuksen uudistusta syksyllä 2020 julkaistun kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelman mukaisesti. Lapsiperheiden osalta kehitetään perhekeskusverkostoa tunnistamaan kuntoutustarve ja tukemaan kuntoutusta tarvitsevan perheen arkea. Nuorille kehitetään matalan kynnyksen palveluita ja ohjausta tarvittaviin kuntoutuspalveluihin. Lääkinnälliselle kuntoutukseen ohjautumiselle laaditaan valtakunnalliset kuntoutuksen ohjautumisen perusteet. (STM 2020)

Oppaaseen tulee oma kappaleensa lasten kuntoutuksesta. 

Lähteitä ja lisätietoa

Minua kuullaan -hankkeen yhteiskehittämisen työpajat ja kyselyt 2018-2020

Harnet A ja Tierney E. Convention of hope–communicating positive, realistic messages to families at the time of a child’s diagnosis with disabilities. British Journal of Learning Disabilities, 37:257–264, 2009.

Hänninen K. Kohtaamisen kokemuksia epävarmuuden näyttämöllä. Kokemuksellinen ensitieto vammaisen lapsen syntyessä. Helsinki: Stakes, Tutkimuksia 147, 2004

Kontiainen S. Yhdessä kohti sujuvan arjen rakentumista edistäviä kuntoutussuunnitelmakäytäntöjä. Ylempi AMK-opinnäytetyä, Metropolia 2020. (linkki) Minua kuullaan -hanke ja Satu Kontiainen toteuttivat yhdessä yhteiskehittämisen työpajoja aiheena kuntoutus.

Kuntoutuksen uudistaminen : Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma vuosille 2020–2022. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:39 Verkkojulkaisu luettavissa tästä linkistä

Sipari S ja Koivikko M. Lasten ja nuorten hyvä kuntoutus - alueellinen järjestäminen. Valtakunnallinen Lasten ja Nuorten Kuntoutus ry:n muistio 17.5.2021

Kiitos

Kiitos Vammaisfoorumin Lapset-työryhmälle osallistumisesta Kuntoutussuunnitelmassa tärkeää -listan kokoamiseen.

Anna palautetta

Kerro mielipiteesi sivusta "Kuntoutussuunnitelma". Onko sivulla mielestäsi korjattavaa tai puuttuuko jotain tärkeää? Kiitos kommentistasi jo etukäteen! Jos haluat vastauksen, kirjoita alle sähköpostiosoitteesi.