Tavoitteena hyvä elämä
Lapsiperhepalveluiden tavoite on edistää ja varmistaa lapsen ja perheen hyvinvointia - eli tukea heitä elämään hyvää elämää.
Hyvän elämän pohdinta antaa voimia ja suuntaa
Hyvä elämä on omannäköinen
Tavoitteena hyvä elämä
Miten hyvä elämä ja ihmisoikeudet voivat toteutua
Hyvän elämän pohdinta antaa voimia ja suuntaa
Hyvän elämän pohdinta on hyödyllistä ja voimia tuovaa oikeastaan kenelle tahansa, missä elämänvaiheessa tahansa. Erityisen hyödyllistä se on silloin, kun elämässä on tapahtumassa muutoksia tai tilanteessa, jossa elämän suunta tuntuu olevan hukassa.
Hyvän elämän pohdinnassa on kysymys toiveikkuudesta ja unelmista, mikä antaa elämälle suuntaa ja voimaa.
Etenkin haasteellisessa tilanteessa suuntautuminen hyvään on tärkeää: Ilman ajatusta hyvästä tilanteesta on todellinen vaara jäädä ongelmien vangiksi. Tällaista tilannetta kuvataan ongelmien noidankehäksi.
Ongelmien noidankehä tarkoittaa sitä, että jumitutaan pohtimaan ongelmien syitä ja etsimään syyllisiä. Seurauksena on huono ilmapiiri, jossa muu ajattelu kapeutuu. Ongelmiin ei löydy ratkaisuja, mille taas etsitään syitä ja syyllisiä - ja kierre on valmis.
Ongelmien noidankehästä on kuitenkin täysin mahdollista päästä pois suuntaamalla ajatukset siihen tilanteeseen, jossa ongelmaa ei ole ja asiat ovat hyvin.
Ongelmaan keskittymisen sijaan pohditaan, mikä on tavoite:
- mitä halutaan saada, ei mistä halutaan eroon
- minne halutaan mennä, ei mistä halutaan pois
- minkä halutaan alkavan, ei jonkin asian loppumista
- mikä on hyvä tilanne, jossa ongelmaa ei ole.
Tällainen näkökulman vaihtaminen ohjaa ajatukset ratkaisuihin, ja päästään ratkaisukehälle:
Hyvän tilanteen näkeminen avaa mahdollisuuksia. Mikä toimii jo nyt? Kenen ansiosta? Tavoitteen kirkastuminen ohjaa pohtimaan, mitä voisi ja pitäisi tehdä, jotta tavoite saavutetaan. Mitä voin itse tehdä, mihin tarvitsen muiden apua? Yhteistyön ilmapiirissä syntyy luovia ideoita ja on mahdollista päästä toivottuun muutokseen. Muutoksia kartoittamalla avautuu uusia mahdollisuuksia - ja hyvän kierre voi jatkua.
Eräs äiti kuvasi, kuinka sosiaalityöntekijä oli johdattanut hänet ongelmien noidankehästä ratkaisukehälle:
"Keskustelimme sosiaalityöntekijän kanssa meidän tilanteestamme. Minä olin todella uupunut ja väsynyt, sillä lapsen hoitaminen sitoi kaiken aikani vuorokaudet ympäri ilman koskaan mahdollisuutta nukkua kunnollisia yöunia. Omaa aikaa minulla ei ollut lainkaan, mutten tainnut silloin edes ymmärtää sitä, koska olin niin väsynyt. Tunsin itseni täysin toivottomaksi, enkä nähnyt tilanteesta mitään ulospääsyä. Sosiaalityöntekijä kuunteli aikansa ja sanoi sitten: "Mietittäisiinkö nyt, että millainen sinun tilanteesi ja päiväsi olisi, jos kaikki olisi hyvin?" Alkuun en ollut saada ajatuksesta kiinni. Mutta yhdessä saimme hahmoteltua tilanteen, jossa minulla on mahdollisuuksia kokonaisen yön uniin, aikaa lepoon ja myös omaa aikaa tehdä jotain itselleni tärkeää. Kirjasimme ylös, millainen tilanne olisi hyvä todella aivan konkreettisesti aikatauluja myöten, kuten kuinka monta tuntia viikossa omaa aikaa auttaisi minua palautumaan ja voimaan hyvin. Kun tavoitteet olivat selvillä, löytyi ratkaisutkin ja saimme suunniteltua palvelut niin, että tavoitteet voivat toteutua. Nyt minulla on mahdollisuus ajoittain nukkua keskeytyksettömät yöunet, olen päässyt jatkamaan itselleni tärkeää liikuntaharrastusta ja lyhytaikaishoito mahdollistaa ajoittain myös aikaa parisuhteelle." (10-vuotiaan vaikeavammaisen lapsen äiti)
Hyvä elämä on omannäköinen
Jokaisen on mahdollista pohtia ja hahmottaa omannäköistä hyvää elämäänsä omasta persoonastaan käsin. Keskustelu ja ajatustenvaihto muiden kanssa on pohdinnalle hyödyllistä. Halutessaan voi myös tutustua filosofien ja tutkijoiden näkemyksiin hyvästä elämästä ja hyvinvoinnista - kirjallisuutta on runsaasti, onhan sitä tuotettu jo antiikin ajoista lähtien.
Hyvässä elämässä on monia elementtejä, jotka ovat yleensä yhteisiä meille kaikille ihmisille. Erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhempien ajatukset hyvästä elämästä lienevät hyvin samanlaisia kuin kaikilla lapsiperheillä. Lue lisää erityistä tukea tarvitsevien vanhempien ajatuksista siitä, mitä on hyvä elämä tästä linkistä
Yksityiskohdiltaan hyvä elämä on kuitenkin toki yksilöllinen asia. Kukaan ei oikeasti voi tietää tai päättää, millaista jonkun toisen ihmisen hyvän elämän pitäisi olla.
Kukaan toinen ihminen ei koskaan voi hahmottaa toisen ihmisen elämän kokonaisuutta tai sitä, millaista toisen ihmisen elämän pitäisi olla, jotta se olisi hyvää. Sen voi tehdä vain ihminen itse. Ammattihenkilökään ei siis koskaan voi hahmottaa lapsen ja perheen elämän kokonaisuutta, sen voi tehdä vain lapsi ja perhe itse. Ammattihenkilö voi kuitenkin tukea lapsen ja perheen pohdintaa.
Hyvän elämän pohdinnassa ja tavoitteiden täsmentämisessä voi hyödyntää Minua kuullaan -hankkeessa yhdessä perheiden ja nuorten kanssa kehitettyjä työkaluja:
- Hyvän elämän palapeli 2.0 -työkirja (linkki) perheille.
- Hyvän elämän kortit (linkki) nuorille, jotka haluavat tutustua itseensä, pohtia itselleen tärkeitä asioita ja elämänsä suuntaa.
Tavoitteena hyvä elämä
Unelmat ja haaveet ovat hyvin tärkeitä antaessaan suuntaa ja voimaa. Kun halutaan ryhtyä toimintaan unelmien saavuttamiseksi, on tavoitteet on hyödyllistä täsmentää ja konkretisoida. Tavoitteet kannattaa vielä mielellään jakaa pienempiin osatavoitteisiin.
Itse asiassa: Jotta ylipäänsä on mahdollista tehdä hyvä suunnitelma, on tärkeä sopia tavoitteista.
Lainauksessa edellä kertojan (äidin) hyvään elämään kuului se, että hänellä on aikaa lepoon ja muutoinkin itsestä huolehtimiseen, kuten liikkumiseen. Äiti ja sosiaalityöntekijä täsmensivät tavoitteen hyvin konkreettiseksi miettimällä yhdessä, mikä määrä tunteja viikossa siihen tarvitaan. Sen jälkeen oli mahdollista laatia käytännön suunnitelma, miten äidin oma aika mahdollistetaan.
Täsmennetty tavoite antaa useimmiten vinkkejä ratkaisuihin (vrt. ratkaisukehä). Joitain asioita on mahdollista tehdä itse, johonkin taas tarvitaan muiden ihmisten apua tai palveluja.
Miten hyvä elämä voi toteutua
Oikeudenmukainen yhteiskunta takaa kaikille aidot edellytykset ja mahdollisuuden elää ihmisarvoisesti ja hyvää elämää. Kun edellytykset ovat olemassa, riippuu ihmisen omista valinnoista, millaiseksi hänen omannäköinen, hyvä elämänsä muodostuu.
Perinteisesti yhteiskunta on pyrkinyt tuottamaan hyvinvointia tasa-arvoisilla palveluilla. Tasa-arvoisuuden pyrkimys saattaa kuitenkin jättää huomioimatta sen, että ihmisten omat edellytykset ja mahdollisuudet eivät ole yhteneväiset. Esimerkiksi fyysisestä tai henkisestä vammasta kärsivä henkilö tarvitsee enemmän tukea saavuttaakseen saman vapauden toimia kuin vailla kyseistä vammaa oleva henkilö (Rautiainen ym 2016).
Ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän elämän kannalta on siis olennaista, että ihmisellä on todellinen mahdollisuus toteuttaa hyväksi näkemiään ja ihmisarvoisen elämän kannalta tärkeitä asioita.
Jotta erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja perheen hyvä elämä voi toteutua, on heillä oltava edellytykset ja toimintamahdollisuudet elää ihmisarvoista elämää, jossa ihmisoikeudet toteutuvat. Tuen ja palvelujen tarpeen selvittämisessä oleellista on siis tieto siitä, millaiset ovat lapsen ja perheen tosiasialliset toimintamahdollisuudet.
Taloustieteilijä Amartya Senin ja filosofi Martha Nussbaumin luoma toimintamahdollisuuden (tai toimintavalmiuden) käsite auttaa hahmottamaan, miten voidaan oikeudenmukaisesti luoda ihmisarvoisen elämän edellytykset kaikille ihmisille.
Erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja perheen hyvän elämän mahdollistamiseksi tarvitaan hyvää yhteistyötä lapsen, perheen ja ammattihenkilöiden kanssa. Ensin lapsi ja perhe itse muodostavat käsityksen siitä, mitä heidän omannäköinen hyvä elämänsä on ja mitä he itse voivat tehdä hyvän elämän toteutumiseksi. Samalla hahmottuu käsitys siitä, mitkä ovat lapsen ja perheen tosiasialliset toimintamahdollisuudet elää ihmisarvoista elämää. Ammattihenkilön tärkeää osaamista on tässä vaiheessa tulla perheen avuksi ja hahmottaa yhdessä lapsen ja perheen kanssa, miten heidän toimintamahdollisuuksiaan tulee lisätä. Miten palvelut voivat tukea lapsen ja perheen omia valintoja ja heidän omannäköistään hyvää elämää? Ammattihenkilön ammattitaitoa on myös varmistaa, että ihmisoikeudet toteutuvat lapsen ja perheen elämässä.
Lähteitä ja lisätietoa
Ahola T ja Furman B. Onnistuminen on joukkuelaji: Reteaming valmentajan käsikirja. Lyhytterapiainsituutti 2010
Ahola T ja Furman B. Reteaming työkirja. Lyhytterapiainstituutti 2010
Anttila U. Erityislapsen vanhempana. Voimavaroja hyvään elämään. Kirjapaja 2020
De Jong P ja Berg KI. Ratkaisukeskeisen terapian oppikirja. Lyhytterapiainstituutti 2012 Ratkaisukeskeisen terapian perusteos, josta tietoa löytyy myös kaikille niille, jotka haluavat toteuttaa ratkaisukeskeistä työtapaa.
Katajainen A, Lipponen K ja Litovaara A. Voimavarat käyttöön. Duodecim 2003
Lipponen K. Resilienssi arjessa. Duodecim 2020
Mattila AS ja Aarninsalo P. Onnen taidot. Duodecim 2009
Saukkola K. Ratkaisukeskeinen toimintatapa asiakkaan ohjauksessa. Verkkojulkaisu 2013 (linkki; luettu 31.3.2021) Esitys ratkaisukeskeisen toimintatavan periaatteista pähkinänkuoressa.
Anna palautetta
Kerro mielipiteesi sivusta "Tavoitteena hyvä elämä". Onko sivulla mielestäsi korjattavaa tai puuttuuko jotain tärkeää? Kiitos kommentistasi jo etukäteen! Jos haluat vastauksen, kirjoita alle sähköpostiosoitteesi.