Ihmisoikeustalo

Mikä on ihmisoikeustalo?

Ihmisoikeustalon rakennusopas

Mallin hyödyntäminen - esimerkkinä ensitieto

Kehitystyö 

Mikä on ihmisoikeustalo?

Ihmisoikeustalo on malli ihmisoikeusperusteisen palvelun suunnittelemiseen, kuvaamiseen ja kehittämiseen. Ihmisoikeustalon avulla ihmisoikeusperusteista toimintaa on mahdollista hahmottaa eri näkökulmista.

Lapsiperhepalveluiden tavoite on lapsen ja perheen oikeuksien ja hyvinvoinnin toteutuminen. Jotta tämä tavoite voi käytännössä toteutua, tulee palveluiden järjestämisen olla ihmisoikeusperusteista. 

Kuvassa talo, joka on malli ihmisoikeusperusteisen toiminnan kuvaamiseen, kehittämiseen, suunnittelemiseen.

Ihmisoikeustalon rakennusopas

Rakennusosat:

  1. Päämäärä ja perusta
  2. Perustukset
  3. Tavoitteet
  4. Asiaosaaminen
  5. Vuorovaikutus
  6. Rakenteet
  7. Seuranta ja palaute

Esittelemme ihmisoikeustalon käyttämällä esimerkkinä ensitietoa. Ihmisoikeustalon avulla hahmotettiin, miten ensitiedon antaminen voi toteutua ihmisoikeusperusteisesti. Aiheena ensitieto on hyvin tärkeä, sillä sen laatu vaikuttaa koko perheen loppuelämään. Lue lisää ensitiedosta (linkki)

1. Päämäärä ja perusta

Kuva kertoo, että ihmis- ja perusoikeudet ovat perusta, jolle tavoitteen toteutuminen rakennetaan. Tavoitteena on lapsen ja perheen hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutuminen.

Päämääränä on lapsen ja perheen oikeuksien ja hyvinvoinnin toteutuminen.

Perustan muodostavat ihmis- ja perusoikeudet.

Ihmis- ja perusoikeuksien hyvä tuntemus on edellytys ihmisoikeusperusteiseen toimintaan. YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja YK:n vammaissopimus ovat erityisen merkittäviä lähtökohtia toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Myös kansallinen, asiaa koskeva lainsäädäntö on tärkeä tuntea. 

Lapsen oikeuksien sopimuksessa ja vammaissopimuksessa on useita velvoitteita, jotka tulee ottaa huomioon ensitietoa antaessa. Työryhmä perehtyi niihin ja hyödynsi sopimuksia taloa rakentaessaan sen jokaisessa vaiheessa.

2. Perustukset

Kuvassa talon perustukset, joissa ammattitieto ja -osaaminen, ohjeet ja suositukset, tutkimustieto ja eettiset periaatteet - sekä arvot ja asenteet.

Perustukset rakennetaan peruskalliolle eli ihmis- ja perusoikeuksille sekä kansalliselle lainsäädännölle.

Perustuksen muodostavat ammattitieto ja -osaaminen, ohjeet ja suositukset, tutkimustieto ja eettiset periaatteet - sekä arvot ja asenteet. Perustuksiin on hyödyllistä liittää myös kokemusasiantuntijoiden tieto ja kutsua heidät mukaan kehittämistyöhön.

Ensitiedon antamista pohdittiin työryhmässä, johon kuului ensitietoa työssään antavia ammattihenkilöitä, järjestöjen edustajia ja vammaisen lapsen vanhempia. 

3. Tavoitteet

Kuva ensitiedon antamisen tavoitteista (ne kerrotaan tekstissä alla).

Toiminnan tavoitteet määritellään suhteessa 

  1. Päämäärään = oikeuksien ja hyvinvoinnin toteutumiseen
  2. Perustaan = ihmis- ja perusoikeuksiin.

Jotta tavoitteiden määritteleminen on mahdollista, tarvitaan lisäksi monipuolista tietoa ja osaamista käsillä olevasta aiheesta. 

Työryhmä työsti tavoitteet ihmis- ja perusoikeuksia kunnioittavalle ensitiedon antamiselle. 

Tavoitteena on antaa ensitieto tavalla, joka

  • auttaa perhettä ymmärtämään tilannetta
  • auttaa lasta ymmärtämään tilannetta ja mahdollistaa lapsen osallisuuden omissa asioissaan
  • varmistaa lapsen edun mukaisen toiminnan ja päätöksenteon terveydenhuollossa
  • edistää vanhempien ja ammattilaisten välistä yhteistyötä
  • tukee perheen voimavaroja
  • tukee lapsen ja vanhempien välistä kiintymyssuhdetta
  • tukee lapsen kasvun ja kehittymisen edellytyksiä ja identiteetin säilyttämistä.

4. Asiaosaaminen

Kuvassa "huone", jossa tärkeitä asiaosaamisen asioita (joista kerrotaan tekstissä alla).

Millaista asiaosaamista suunnitteilla olevan toiminnan toteuttamiseen tarvitaan? Asiaosaamisen sisällöt muodostavat taloon "huoneita".

Ensitietoa antavan ammattihenkilön osaamiseen tulee kuulua

  • Ymmärrys siitä, miten tärkeä asia ensitiedon antaminen on
  • Ensitiedon antamisen hyvä käytäntö
  • Taito antaa rehellistä ja oikeaa tietoa oikea-aikaisesti
  • Tietoa tuesta, myös vertaistuesta
  • Kulttuuritaustan ja kielen huomioiminen
  • Taito osata myöntää, jos ei jotain tiedä ja taito ottaa asiasta selvää
  • Vastuu jatkosta (yhteyshenkilö ja jatkosuunnitelma) 

5. Vuorovaikutus

Kuvassa "huone", jossa tärkeitä vuorovaikutuksen asioita (niistä kerrotaan tekstissä alla).

Millainen vuorovaikutus on edellytys tavoitteiden toteutumiselle? Vuorovaikutuksen elementit muodostavat niin ikään ”huoneita” taloomme.

On tärkeää, että asiaosaaminen ja vuorovaikutus ovat tasapainossa.

Ensitietotilanteessa vuorovaikutuksessa on tärkeää huomioida

  • Kunnioitus lasta ja vanhempaa kohtaan
  • Kiireettömyys, hyväksyvä läsnäolo
  • Kuunteleminen ja kuuleminen
  • Rehellisyys, myötätunto ja tilannetaju
  • Omien tunteiden tunnistaminen
  • Ilmaisut ja kehonkieli
  • Tieto annetaan realistisesti, myönteisesti ja toivoa ylläpitäen.

6. Tukirakenteet

Kuva talon tukirakenteista (joista kerrotaan tekstissä alla).

Ilman vahvoja ja toimivia seiniä ei talo pysy pystyssä. Millaisia tukirakenteita tarvitaan mahdollistamaan toiminta, joka toteuttaa tavoitteita? 

  • Johtaminen, organisaatiorakenteet, resurssit
  • Yhteinen työ, toimintaprosessit
  • Toiminnan tuki, koulutus

Hyvän ensitiedon antaminen vaatii hyviä rakenteita. Yhteiseen suunnitelmalliseen työhön tarvitaan riittävät resurssit, koulutusta ja johdon ja koko työyhteisön tuki.

7. Seuranta ja palaute

Kuvassa ihmisoikeustalon katto, jonka muodostavat palaute ja seuranta.

Mistä tiedämme, että tavoitteet on saavutettu? 

Kysymällä niiltä, joiden oikeuksien ja hyvinvoinnin eteen työtä tehdään. Palautteen kokoaminen on huiman tärkeää. Palaute korjaa ja ohjaa toimintaa.

Palaute, seuranta ja niihin reagoiminen muodostavat talon katon. Ilman niitä taloon sataa sisään.

Ihmisoikeustalon hyödyntäminen

Alunperin ensitiedon antamiseen kehitetty toimintamalli on sovellettavissa minkä tahansa ihmisoikeusperusteisen toiminnan suunnittelemiseen, kuvaamiseen ja kehittämiseen. 

Ihmisoikeustalon kautta voi pohtia ihmisoikeusperusteista toimintaa monesta näkökulmasta. 

Esimerkiksi:

  • Ensitiedon kohdalla pääpaino oli ensitiedon antamiseen tarvittavan asiaosaamisen ja vuorovaikutuksen kokoamisessa
  • Minua kuullaan -hankkeen työpajoissa pohdittiin myös hyvän palvelusuunnitelman laatimista ihmisoikeustalomallin pohjalta. Osallistujien huomio kiinnittyi erityisesti rakenteisiin. Millaisia johtamisen, rakenteiden, resurssien ja prosessien tulee olla, jotta on mahdollista laatia hyvä palvelusuunnitelma kaikille niille vammaisille henkilöille, jotka sitä tarvitsevat?

Ihmisoikeustalon kehitystyö

Ihmisoikeustalon malli kehitettiin Minua kuullaan -hankkeen ja Ensitietoverkoston yhteisissä työpajoissa (2018). Kehitystyötä jatkettiin hankkeen työpajoissa (2019-2020). Työpajoihin osallistui ammattihenkilöitä, järjestöjen edustajia ja erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhempia ja läheisiä. Lastensuojelun Keskusliiton Perheet keskiöön! -hanke antoi tukea talon graafiseen suunnitteluun. 

Anna palautetta

Kerro mielipiteesi ihmisoikeustalosta. Kiitos kommentistasi jo etukäteen! Jos haluat vastauksen, kirjoita alle sähköpostiosoitteesi.