Lapsen oikeudet

Lapsen oikeudet kuuluvat kaikille lapsille

Mitä lapsen oikeudet ovat

Lapsen etu

Lapsella on oikeus saada tietoa oikeuksistaan

Lapsen oikeudet velvoittavat 

Miten lapsen oikeuksien toteutumista valvotaan

Lapsen oikeudet kuuluvat kaikille lapsille

Lapsen oikeudet turvaavat lasten erityisiä tarpeita ja asemaa aikuisten maailmassa. Lapsen oikeudet koskevat kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia. 

Lapsen oikeudet koskevat yhdenvertaisesti myös vammaisia lapsia. Vammaisen lapsen oikeuksia korostetaan Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien sopimuksen 23. artiklassa. Tavoitteena on vammaisen lapsen oikeus ja mahdollisuus täysipainoiseen, hyvään elämään oloissa, jotka takaavat ihmisarvon, edistävät itseluottamusta ja helpottavat aktiivista osallistumista yhteisön toimintaan. 

Lapsistrategia turvaa lapsen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista

Vuonna 2021 valmistunut kansallinen lapsistrategia (linkki) turvaa lapsia koskevien perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden tavoitteellisen ja johdonmukaisen toteuttamisen ja toimeenpanon yli hallituskausien. Strategia perustuu lasten, nuorten ja perheiden asemaa koskevaan tietopohjaan sekä Suomen perus- ja ihmisoikeusvelvoitteisiin.

Strategian ensimmäistä toimeenpanosuunnitelmaa toteutetaan Marinin hallituksen hallituskauden ajan. Suunnitelmassa on huomioitu jo käynnissä olevat toimenpiteet ja hankkeet, jotka edistävät osaltaan strategian linjauksia. Lisäksi suunnitelmassa on asetettu 30 toimenpidettä. Tutustu lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmaan (linkki)

Mitä lapsen oikeudet ovat

Lapsen oikeuksien periaatteet ovat (oikeusasiamies.fi):

  • Lapsia ei saa syrjiä.
  • Lapsen etu pitää ottaa huomioon.
  • Lapsella on oikeus elämään ja kehittymiseen.
  • Lapsen näkemystä pitää kunnioittaa.

Lapsen oikeuksia turvaavat YK:n lapsen oikeuksien sopimus, muut ihmisoikeussopimukset ja Suomen lait. Vammaisen lapsen oikeuksia suojaa myös YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista. 

Lapsella on erityisiä oikeuksia, joita ovat muun muassa: 

  • oikeus erityiseen suojeluun
  • oikeus kehitykseen
  • oikeus käydä koulua
  • oikeus leikkiin ja vapaa-aikaan
  • oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos he pystyvät huolehtimaan lapsestaan
  • oikeus sanoa mielipiteensä asioista, jotka koskevat häntä itseään
  • aikuisten on selvitettävä lasten mielipide ennen kuin he tekevät lapsia koskevia päätöksiä
  • vammaisella lapsella on oikeus saada apua varmistamaan hänen mahdollisuutensa koulunkäyntiin, koulutukseen, terveydenhoito- ja kuntoutuspalveluihin, ammattikoulutukseen ja virkistystoimintaan.

Tutustu lapsen oikeuksien sopimukseen:

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (linkki). Sopimus on ollut Suomessa voimassa laintasoisena vuodesta 1991.

Lapsiasiavaltuutetun julkaisu Tunnetko lapsen oikeudet? (linkki). Selkeää tietoa lapsen oikeuksista pähkinänkuoressa.

Kaikista ihmisoikeussopimuksista juuri lapsen oikeuksiin on kaikkein helpoin tutustua. Lapsen oikeuksista on julkaistu paljon korkeatasoista materiaalia esimerkiksi lapsiasiavaltuutetun sivuilla.

Lapsen etu

Lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan mukaan kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Vastaava velvoite sisältyy myös vammaisopimukseen (7.2 art.). Lapsen etu on otettava huomioon palveluja järjestettäessä ja toteutettaessa. Lapsen etu on otettava huomioon sekä yksilötasolla että kollektiivisesti. Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten etujen selvittämiseen tehtäessä lapsiryhmää tai yleisesti lapsia koskevaa päätöstä esimerkiksi alue- tai kuntatasolla.

Lapsen edun ensisijaisuus on yksi neljästä lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteista. Muut sopimuksen yleisperiaatteet ovat syrjimättömyys (2 art.), lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (6 art.) ja lapsen osallisuus (12 art.). Nämä neljä sopimuskohtaa tulee ottaa huomioon läpileikkaavasti kaikissa lapsia koskevissa asioissa. 

Lapsen edun määrittelemiseen liittyy aina punnintaa, jossa tulee ottaa huomioon:

  1. Perus- ja ihmisoikeudet.
  2. Lapsen oikeus osallistua ja tulla kuulluksi omassa asiassaan.
  3. Ajantasainen ja uusin tutkimustieto lapsen kasvusta, kehityksestä, toimintakyvystä ja terveydestä sekä niihin liittyvä näyttöön perustuva käytäntö.

Mitä paremmin aikuiset, niin vanhemmat kuin ammattilaiset sekä palveluiden järjestäjät ja toteuttajat, tuntevat lapsen oikeudet, mitä taitavammin he osaavat kuulla lasta ja selvittää tämän näkemyksiä ja mitä paremmin seuraavat ajankohtaista alan tietoa, sitä toimivampaa lapsen edun arviointi kulloisessakin tilanteessa on.

Lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista sopimusvaltiossa valvova YK:n lapsen oikeuksien komitea on yleiskommentissaan korostanut lapsen edun ja muiden lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteiden välistä yhteyttä: lapsen etu toteutuu, kun hänelle lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet toteutuvat mahdollisimman täysimääräisesti.

Useisiin eri lapsia koskeviin säädöksiin sisältyy velvoite ottaa päätöksenteossa tai toiminnassa huomioon lapsen etu. Lisäksi lastensuojelulaissa (417/2007) on tarkemmin määritelty myös kriteerit lapsen edun arvioinnille. Lain 4 §:n mukaan lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet, mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon, taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen, turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden, itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen, mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan sekä kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen. Myös sosiaalihuoltolain (1301/2014) 4 § ja 5 § määrittelevät lähtökohtia lapsen edun mukaisen ratkaisun löytämiseen sosiaalihuollon toiminnassa.

Lapsella on oikeus saada tietoa oikeuksistaan

Kaikille lapsille, myös paljon tukea tarvitseville lapsille on tärkeää tarjota tietoa lapsen oikeuksista mahdollisimman ymmärrettävällä tavalla. Oikeuksien ja velvollisuuksien hahmottaminen arkeen sopivien tilanteiden kautta lisää lasten kuulluksi tulemista ja osallisuutta heidän omassa arjessaan. Oppiminen tapahtuu tällöin lapsille sopivassa muodossa toiminnallisuutta ja leikillisyyttä hyödyntäen.

Minua kuullaan -repun lapsen kuulemisen taskuun on koottu käytännönläheinen materiaalipaketti lapsen oikeuksista. Materiaalin avulla voit yhdessä lapsen kanssa perehtyä siihen, mitä lapsen oikeudet konkreettisesti tarkoittavat. Materiaalit on kehitetty yhdessä alle 18-vuotiaiden paljon tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kanssa. 

Pääset lapsen oikeuksien materiaalipakettiin tästä linkistä.


Video Lapsen oikeudet: Ystävyys

YouTube-videon näyttäminen ei onnistunut. Tarkista markkinointievästeiden hyväksyminen ja selaimen yksityisyysasetukset.

Järvenpään yhteiskoulun Juholan yksikön oppilaat pohtivat Ystävyys-työpajassa (2019) millainen on hyvä kaveri ja mitä kaverin kanssa on mukava tehdä. Työpajan teemana oli ystävyyden lisäksi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 13 ja 31 artiklat. Samalla harjoittelimme oman mielipiteen ilmaisua yksin ja yhdessä. Sovelsimme keskustelumattomenetelmää, kommunikointikuvia ja piirtämistä vuorovaikutuksen tukena.

Lasten oikeudet velvoittavat aikuisia

Lapsen oikeuksien sopimus on oikeudellisesti velvoittava ihmisoikeussopimus. Sopimusvaltion on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin ja muihin toimiin lapsen oikeuksien sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi. 

Lapsen vanhemmilla on lasten oikeuksien sopimuksen mukaan tärkein vastuu lapsen kasvatuksesta. Vanhempien pitää toimia lapsen edun mukaisesti ja ottaa huomioon lapsen omat näkemykset ja lapsen kehittyvä itsemääräämisoikeus. Vanhemmilla puolestaan on oikeus saada tukea lapsensa kasvatukseen valtiolta ja kunnalta.

Julkisen vallan (valtion, kuntien ja maakuntien) on turvattava ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien toteutuminen. Lapsen etua tulee arvioida kaikessa päätöksenteossa, jolla on vaikutusta lapsen elämään. Lapsivaikutusten arviointi on tärkeä osa lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa ja lasten oikeuksien edistämistä ja turvaamista.

Valtio toimeenpanee lapsen oikeuksien sopimusta lainsäädännöllä ja muilla toimenpiteillä. Vuonna 2021 julkaistun Kansallisen lapsistrategian tavoitteena on varmistaa, että YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet toteutetaan Suomessa mahdollisimman hyvin. Toisessa vaiheessa tehdään lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma, johon kirjataan hallituskauden tavoitteet, toimet ja niiden voimavarat. Strategian tavoitteisiin sitoutetaan valtion ohella myös muut julkiset toimijat, etenkin kunnat ja kuntayhtymät, korkeakoulut ja opetuksen järjestäjät, järjestöt, seurakunnat sekä elinkeinoelämä.

Valtiolla on myös velvoite tiedottaa lapsen oikeuksien sopimuksesta kansalaisille. Myös lasten tulee saada tietoa ja opetusta heille kuuluvista oikeuksista.

Viranomaisten on kaikissa lapsia koskevissa toimissaan otettava huomioon lapsen etu. Viranomaisten on siis tehtävä ratkaisunsa lapsen edun näkökulmasta ja kyettävä perustelemaan päätökset sen mukaisesti. Tämä koskee kaikkia julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten ja lainsäädäntöelimien toimia. 

Lapsen edun periaate koskee myös vammaisille lapsille suunnattujen palvelujen järjestämistä. Vammaisen lapsen hoito ja apu on suunniteltava ja järjestettävä niin, että vammaisilla lapsilla on hyvät mahdollisuudet koulunkäyntiin, koulutukseen, terveydenhoito- ja kuntoutuspalveluihin, ammattikoulutukseen ja virkistystoimintaan.

Kaikki lasten kanssa toimivat ja työskentelevät aikuiset ovat vastuussa siitä, että lapsen oikeudet toteutuvat. Oletpa sitten päättäjä, viranomainen tai ammattihenkilö (sosiaali- ja terveydenhuollossa, varhaiskasvatuksessa, koulussa, muissa palveluissa...), vanhempi, läheinen... 

Miten juuri sinä voit omasta puolestasi vaikuttaa lapsen oikeuksien toteutumiseen?  

Miten lapsen oikeuksien toteutumista valvotaan 

Suomessa lapsen oikeuksien toteutumista valvovat eduskunnan oikeusasiamies ja myös lapsiasiavaltuutettu. 

Oikeusasiamiehelle voi tehdä kantelun, jos oikeuksia on loukattu. Oikeusasiamies tekee tarkastuksia esimerkiksi kouluihin, lastenkoteihin, nuorisokoteihin ja lasten hoitolaitoksiin. (oikeusasiamies.fi)

Lapsiasiavaltuutettu antaa vuosittain valtioneuvostolle toiminnastaan kertomuksen, jossa arvioi lasten oikeuksien ja elinolojen toteutumista ja kehitystä Suomessa. Lisäksi lapsiasiavaltuutettu antaa neljän vuoden välein eduskunnalle kertomuksen toimialaltaan. (lapsiasia.fi)

Kaikkien sopimusvaltioiden lapsen oikeuksia valvoo lapsen oikeuksien komitea. Sopimusvaltiot raportoivat komitealle lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumisesta omassa maassaan. 

Lapsen oikeuksien komitea oli viimeksi antamassaan palautteessaan huolissaan siitä, että lapsen oikeuksien sopimuksen tuntemus on Suomessa vielä puutteellista. Komitea korostaa lapsen oikeuksista tiedottamisen tärkeyttä erityisesti lapsille, lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville eri alojen ammattilaisille ja viranomaisille.

Lähteitä ja lisätietoa:

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus

Lapsen oikeudet

  • Materiaalipaketti lapsen oikeuksista paljon tukea tarvitseville lapsille Minua kuullaan -repussa (linkki)
  • Eduskunnan oikeusasiamiehen verkkosivulla oikeusasiamies.fi (linkki)
  • Lapsiasiavaltuutetun verkkosivulla lapsiasia.fi (linkki)
  • Tunnetko lapsen oikeudet? Lapsiasiavaltuutetun julkaisu (linkki). Selkeää tietoa lapsen oikeuksista pähkinänkuoressa.
  • Ihmisoikeusliiton verkkosivulla ihmisoikeudet.net (linkki)

Vammaisen lapsen oikeudet

  • Tukiliiton verkkosivulla tukiliitto.fi (linkki)
  • Vammaispalvelujen käsikirjassa (linkki)
  • Vammaisen lapsen oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin Vammaispalvelujen käsikirjassa (linkki)

Kansallinen lapsistrategia 2021

  • Kansallinen lapsistrategia (linkki)
  • Kansallinen Lapsistrategia: Komiteamietintö. Valtioneuvosto, 2021 (linkki julkaisuun).
  • Iivonen E, Pollari P. Kansallisen Lapsistrategian oikeudellinen perusta. Sosiaali- ja terveysministeriö, 2020 (linkki julkaisuun)
  • Stenvall E. Osallisuutta Ja Osallistumista - Osa 1: Osallisuuden Lähtökohdat Kansallisessa Lapsistrategiassa. Sosiaali- ja terveysministeriö, 2020 (linkki julkaisuun).
  • Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivulla (linkki)

Lapsivaikutusten arviointi

  • Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivulla (linkki)

Video Ystävyys-työpajasta

  • Minua kuullaan -hankkeen Ystävyys-työpaja syksyllä 2019 yhteistyössä Järvenpään yhteiskoulun Juholan yksikön oppilaiden ja Kehitysvammaisten tukiliiton kanssa. Linkki YouTubeen (avautuu uuteen ikkunaan): youtu.be/y4nrktqU3Ic

Julkaisuja:

Ahola S ja Pollari K. Lapsella on oikeus osallisuuteen – vammaisuudesta riippumatta. THL Päätösten tueksi 1/2018 (linkki)

Pollari K ja Toivonen V (toim.). Vammaisen lapsen näkemysten selvittäminen. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Lastensuojelunkeskusliitto 2016. Verkkojulkaisu (linkki)

Kiitos

Kiitos Kirsi Pollarille, Esa Iivoselle , Tanja Salismalle ja Elias Vartiolle osallistumisesta kappaleen "Lapsen etu" koostamiseen.

Anna palautetta

Kerro mielipiteesi sivusta "Lapsen oikeudet". Onko sivulla mielestäsi korjattavaa tai puuttuuko jotain tärkeää? Kiitos kommentistasi jo etukäteen! Jos haluat vastauksen, kirjoita alle sähköpostiosoitteesi.