Kohtaaminen ja tapaamiskäytännöt

Kohtaaminen ja yhteistyö

Tapaamisen käytännöillä voi helpottaa perheiden arjen sujumista

Lähteitä ja lisätietoa

Anna palautetta ja kommentoi sivua

Kohtaaminen ja yhteistyö

Jokainen lapsen, perheen ja ammattihenkilöiden kohtaaminen, vaikka jäisi ainoaksi juuri näiden henkilöiden kohdalla, rakentaa perheen ja ammattihenkilöiden välistä yhteistoimintaa. Kohtaamisten laatu vaikuttaa lapsen ja perheen elämään monella tavalla.

Ammattihenkilö ei aina ehkä työarjen pyörteessä tule muistaneeksi, kuinka merkityksellisiä lapselle ja perheelle tapaamiset ammattihenkilön kanssa ovat. 

On tärkeää, että lapsi ja perhe tulevat kohdatuiksi ja kuulluiksi ja heidän itsemääräämisoikeuttaan kunnioitetaan jokaisessa kohtaamisessa.

Lapsi on tärkeää kohdata oman arkensa ja elämänsä aktiivisena toimijana. Lapsen näkemykset selvitetään hänelle soveltuvalla tavalla. Lapsen itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan: Lapsi tuntee, että hänen mielipiteellään on merkitystä. Aikuisilla on vastuu lapsen osallistumisen mahdollistamisesta. Lapsella on kuitenkin myös oikeus kieltäytyä osallistumasta. 

Lapsen kohtaamisen huoneentaulu antaa käytännön vinkkejä lapsen kohtaamiseen:

Hyvän kohtaamisen huoneentaulu Luo luottamuksellinen hetki tutustumiseen. Tervehdi suoraan lasta, anna hänelle aikaa tervehtiä omalla tavallaan. Esittele itsesi. Voit kertoa kuinka iloinen olet, kun tapaat lapsen. Jotkut lapset pystyvät vastaamaan sinun vuorovaikutusaloitteisiisi puhumalla, osalle oma ilmaisukeino voi olla esimerkiksi oma kuvakommunikointikansio tai eleet ja ilmeet. Mukauta omaa ilmaisuasi niin, että löydätte yhteisen kielen. Tärkeintä on olla läsnä ja ottaa kontaktia suoraan lapseen. Kerro lapselle selkeästi kohta kohdalta, miten tapaaminen etenee, mistä asioista on tarkoitus keskustella ja mitä sen jälkeen tehdään. Kertaa mistä olette puhuneet ja mitä olette sopineet eli varmista onko teille syntynyt yhteisymmärrys. Voit käyttää pikapiirtämistä tai kuvia aikataulun hahmottamisen apuna. Kiitä ja anna hyvän mielen palautetta. Voit kertoa lapsesta jonkin hyvän asian, onnistumisen. Palaute voi olla myös jokin asia, jonka annat lapselle, esimerkiksi tarra, ilmapallo tai postikortti. Huonetaulu on kehitetty Minua kuullaan -hankkeessa (2018–2020) Kehitysvammaliitto yhteistyössä Vammaisperheyhdistys Jaatisen ja Vamlas – Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön kanssa. Tekijät: Sanna Tuisku-Lehto ja AnnaKaisa Antila Kuvitus: Niina Kiintonen. Huonetauluun on piirretty pandahahmo ja sininen puhekupla
Hyvän kohtaamisen huoneentaulu lapsen kohtaamiseen. Kehitetty Minua kuullaan -hankkeessa.

Lue lisää lapsen kohtaamisesta Minua kuullaan -repussa (linkki)

Myös perheenjäsenet tulee kohdata oman arkensa ja elämänsä aktiivisina toimijoina ja asiantuntijoina. Perheen itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan. Perhe on palvelujen järjestämisessä yhteistyökumppani, mutta sitäkin enemmän, sillä lapsen erityisen tuen tarve vaikuttaa koko perheen arkeen ja elämään. Huomioi perheen voimavarat ja varmisteta, ettei palvelun koordinaatiovastuu jää perheen tehtäväksi.

Molemminpuolinen arvostaminen on hyvän yhteistyön perusta. Arvostavassa kohtaamisessa tärkeää:

  • Hyvän tahtominen toiselle.
  • Toista arvostava dialogi.
  • Aidosti kuulluksi tuleminen.
  • Lapsen arvostaminen ja hänen mielipiteensä huomioiminen lapselle soveltuvalla tavalla.
  • Vanhempien arvostaminen ja luottamus heidän näkemykseensä ja asiantuntemukseensa oman lapsensa asiassa.
  • Toivon ylläpitäminen.
  • Myönteinen realistisuus.

Erityistä tukea tarvitsevat lapset ja heidän perheensä kohtaavat tilanteita, joita muut eivät välttämättä koskaan kohtaa. Vanhemmat mukaan ei ole harvinaista, että he eivät tule kuulluksi ja ymmärretyksi kertoessaan näistä tilanteista ammattihenkilöille. Aito kuuleminen ja toisen ihmisen tilanteen ymmärtäminen vaatii taitoa, ja siinä taidossa on mahdollista kehittyä. 

Lue lisää perheiden kuulemisesta (linkki).

Tapaamisten käytännöt

Tapaamisten käytännön järjestelyillä on suuri vaikutus paljon palveluita tarvitsevien perheiden arjen sujumiseen.

Kun lapsella ja perheellä on paljon palveluita, tapaamisia ammattihenkilöiden kanssa on yleensä myös paljon. Keskelle arkipäivää ajoittuvat arviointi-, seuranta- ja kuntoutuskäynnit asettavat ajankäytön haasteita etenkin työssäkäyville ja kouluikäisille perheenjäsenille. Perheet saattavat joutua tutkimusten alkuvaiheessa viettämään paljon aikaa sairaalassa tai kuntoutuksessa. Käynnit voivat olla yksittäisiä tapaamisia eri ammattilaisten luona tai kestää päiviä tai jopa viikkoja, jolloin ne siirtävät perheen ajankäytön pois arkisesta kotiympäristöstä. Palvelujen käyttäminen aiheuttaa näin arkisen toiminnan ja ajankäytön ristipaineita, joita Ulla Särkikangas (2020) kuvaa termillä "arjen rytmihäiriöt". 

Perheiden kehittämisehdotuksia tapaamiskäytäntöihin, joilla pyritään arjen rytmihäiriöiden vähenemiseen:

  • Tapaamiselle tai palaverille on aina yhteisessä ymmärryksessä sovittu tavoite. Kaikki tapaamiselle asetetut tavoitteet tulee olla perheen tiedossa ja heidän hyväksymiään.
  • Sovitaan tapaaminen (tai palaveriaika) riittävän ajoissa ajankohtaan, joka sopii perheelle.
  • Palveluaikoja ja tapaamisia myös ilta-aikaan.
  • Mahdollisuus tavata ammattilaisia, erityisesti lääkäriä, myös ilman lapsen läsnäoloa.
  • Mahdollistaa jokaisen perheenjäsenen kuulluksi tuleminen tarjoamalla omia tapaamisaikoja tai -hetkiä.
  • Mahdollisuus palata asiaan varsinaisen käynnin ulkopuolella.
  • Monipuolinen etukäteisinformaatio ennen palaveria.
  • Varataan riittävä aika käynneille.
  • Lapsen yksilöllisen kommunikointitavan huomioiminen ja joustava rakenne tapaamisessa.
  • Kotikäynnit:
    • Arviointia vastaanottotilojen lisäksi lapsen luontaisessa ympäristössä, jotta arjen tarpeet ja mahdolliset apuväline- ja harrastevälinetarpeet nousisivat ammattilaisen tietoon.
    • Käynnin yhteydessä keskustelua syntyisi luontevasti muistakin asioista kuin vain palveluista.
  • Teknologisten ja digitaalisten ratkaisuiden hyödyntäminen:
    • Esitietolomake.
    • Etämahdollisuus tapaamisiin ja palavereihin.
    • Ammattilaisten tavoittaminen tulisi olla helpompaa, esimerkiksi:
      • Lääkäripalvelut etäyhteydellä.
      • Omatyöntekijän tavoittaminen nopeammin.
    • Digitaalisten palveluiden tulisi tukea ja helpottaa prosessia ja yhteydenpitoa eikä lisätä kuormitusta.


Lähteitä ja lisätietoa

Minua kuullaan -hankkeen yhteiskehittämisen työpajat ja kyselyt 2018-2020

Särkikangas U. Sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö erityisperheiden arjessa : toiminnan ja ajankäytön näkökulma. Väitöskirja, Helsingin yliopisto 2020 (Linkki)

Lapsen kuulemista koskevat lähteet Minua kuullaan -repun lapsen kuulemisen sivuilla (linkki)

Anna palautetta

Kerro mielipiteesi sivusta "Tapaamiskäytännöt". Onko sivulla mielestäsi korjattavaa tai puuttuuko jotain tärkeää? Kiitos kommentistasi jo etukäteen! Jos haluat vastauksen, kirjoita alle sähköpostiosoitteesi.