Ammattikirjallisuutta, Tietokirjoja, tieteellisiä artikkeleita

Väitöksiä


Verneri.netin ylläpitämä lista vammaisuuteen liittyvistä väitöskirjoista ja lisensiaatintöistä


Invalidiliiton vammaisiin naisiin liittyvä kirjallisuuslista


Arvio Maria ja Aaltonen Seija: Kehitysvammainen potilaana. Duodecim, 2011. Uudistettu painos ilmestymässä arviolta 15.10.2021. Kirjassa vastataan kysymykseen Mitä on kehitysvammaisuus, sekä kuvataan erilaiset kehitysvammaoireyhtymät ja -sairaudet. Kirjan aiheita ovat kehitysvammaisen yleisterveys ja mielenterveys. Myös kehitysvammaisen kuntoutus ja elinkaari ovat kumpikin saaneet oman osionsa. Kehitysvammaiset saavat itse kertoa elämästään kuvin ja sanoin. Kirja on tarkoitettu kaikille kehitysvammaisia hoitaville lääkäreille, sairaanhoitajille, hammaslääkäreille, psykologeille, erilaisille terapeuteille, opettajille, palveluasumisyksiköiden henkilökunnalle ja näiden alojen opiskelijoille. Kirja sopii myös kehitysvammaisten läheisille. 

Huhtanen, Kristiina: Kun huoli herää: varhainen puuttuminen koulussa. Jyväskylä: PS-kustannus, 2007.

Jahnukainen, Markku (toim.): Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa. Lastensuojelun keskusliitto ja Vastapaino, 2012. 

Juusola, Mervi: Levottomat aivot – ADHD ja Asperger vahvuuksina. Otava 2012. Mervi Juusola on toimittaja, neuropsykiatrinen valmentaja, taideterapeutti, kouluttaja ja työnohjaaja, joka johtaa myös terapia- ja valmennuskeskusta. Levottomat aivot on hänen kolmas kasvatusaiheinen kirjansa. Kirjan perusviesti on kiteytettävissä ajatukseen kokonaisesta ihmisestä vahvuuksineen ja heikkouksineen pelkän diagnoosin sijasta. Teoksen vahvuus on sen käytännönläheinen, myönteiseen ajatteluun ja toimintaan kannustava ote. Kirjoittaja tarjoaa helposti toteutettavia konsteja arkea helpottamaan. Kirjassa on myös useita harjoituksia, joita niin ammattilainen kuin maallikkokin voi itsekseen työstää ratkaisukeskeisen terapian hengessä. Suurin kummallisuus odottaa lukijaa aivan kirjan lopussa. Juusola neuvoo fiksusti välttämään turhaa sokeria ja vehnäjauhoa, mutta sitten: ”Viisi kuppia vihreää teetä ja kahdeksan lasia vettä päivässä puhdistaa ja vahvistaa elimistöäsi tehokkaasti.” Vesi ei kyllä vahvista ketään, ja elimistön ”puhdistaminenkin” on lääketieteen näkökulmasta humpuukia. Tämä ohje voi orjallisesti noudatettuna olla jopa vaarallinen, kuten useat sairaalaan nestetasapainon häiriössä joutuneet missit todistavat. Erikoista onkin, ettei Juusola ole pyytänyt kirjansa oikolukijaksi ainoatakaan lääkäriä, vaikka aihe on näinkin lääketieteellinen. Kokonaisuutena Juusolan teos on miellyttävää luettavaa. Pieneen kirjaan on saatu mahtumaan aimo annos sekä kovaa dataa että sitä tukevaa käytännön kokemusta. Jos tuon yllä mainitun lauseen saisi pois, suosittelisin kirjaa kriittisten ammattilaisten lisäksi myös ADHD- ja Asperger-lasten vanhemmille. (Lyhennetty Potilaan lääkärilehden kirja-arvostelusta / Silja Kosola)

Järvinen, Satu: Järjenjuoksuja - Elämää CP-vamman kanssa. Books on Demand, 2012. CP-vammasta tiedetään edelleen liian vähän. Tässä elämänkaarellisessa tietokirjassa kuvataan sitä, miten tämä monimuotoinen liikuntavamma vaikuttaa yksilöiden elämään. Painopiste on lapsuuteen ja nuoruuteen liittyvissä kysymyksissä. Kirja tarjoaa sekä teoreettista että elämänmakuista tietoa, josta on hyötyä etenkin kasvatus-, sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työskenteleville ja tuleville ammattilaisille. CP-vamman kanssa elävät nuoret ja vammaisten lasten vanhemmat saavat myös vertaistukea. Kirja on oivallista lääkettä asennevammaisuutta vastaan! (Kirjan takakannesta)

Hirvilammi Tuula ja Laatu Markku (toim.): Toinen vääryyskirja. Kela 2008. Jatkaa ensimmäisessä Vääryyskirjassa (2006) virinnyttä kriittistä keskustelua hyvinvointivaltion tilasta.16 artikkelissa käsitellään erilaisten asiakasryhmien kohtaamia konkreettisia ongelmia nykyisessä sosiaaliturvajärjestelmässä ja esitetään monia toisin toimimisen tapoja ongelmien ratkaisemiseksi. Taideteollisen korkeakoulun opiskelijat ovat tehneet kuusi vääryysaiheista lyhytelokuvaa, jotka julkaistaan kirjan liitteenä olevalla dvd-levyllä. (Kela)
Esim: Helsingin sosiaaliasiamies Lilli Autti ja Vantaan sosiaali- ja potilasasiamies, varatuomari Miikkael Liukkonen haluaisivat sosiaaliturvajärjestelmään kohdistuvat laiminlyönnit rikoslain piiriin. Heidän mukaansa voitaisiin puhua perusturvarikoksesta, jonka avulla saataisiin vastavoima jatkuvalle säästämiselle. Kirjassa myös mm. koulunkäyntiavustajien omituisesta tilanteesta (työtä 9-10kk vuodessa, lopusta ei saa edes työttömyysturvaa). (HS 7.10.08)

Hyvän elämän palapeli [Verkkojulkaisu] : työkirja perheen palvelusuunnittelun tueksi
Helsinki : Kehitysvammaliitto ja Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus, 2014. http://verneri.net/yleis/sites/default/files/dokumentit/pdf/hyvan_elama…

Kaivolainen Merja, Kotiranta Tuija, Mäkinen Erkki, Purhonen Merja, Salanko-Vuorela Merja (toim.): Omaishoito - tietoa ja tukea yhteistyöhön. Duodecim 2011. Kirjassa käsitellään omaishoitoa, omaishoidon merkitystä perheessä, yhteistyötä terveydenhuollon ja sosiaalitoimen ammattilaisten kanssa, hoidon järjestelyjä, sosiaaliturvaa sekä käytännön toimintaan liittyviä kysymyksiä. Kirjassa tarkastellaan omaishoidon alkamista, erilaisia tilanteita hoidossa sekä omaishoidosta luopumista. Omaishoitoa kuvataan omaishoitajien, hoidettavan sekä terveydenhuollon ja sosiaalitoimen ammattilaisten kannalta.

Ketola, Jari (toim.): Sijoita perheeseen: perhehoito inhimillisenä ja taloudellisena vaihtoehtona PS-kustannus, 2008. 

Koivuniemi Kauko ja Simonen Kimmo: Kohti asiakkuutta - ihmistä arvostava terveydenhuolto. Duodecim 2011. Kohti asiakkuutta tarjoaa kokonaan uuden lähtökohdan terveydenhuollon uudistamiseen. Sen mukaan paras lähtökohta uusien toimintamallien miettimiselle on hoidon tarpeessa oleva ihminen. (Duodecim)

Kuosma, Tapio: Vaikeavammaisen subjektiiviset oikeudet : vaikeasti toimintarajoitteiselle henkilölle vammaispalvelulain mukaan kuuluvista subjektiivisista oikeuksista. Livres 'Belles-Lettres', 2011. Teoksessa tehdään selkoa vammaispalvelulaissa tarkoitetuista subjektiivisista oikeuksista asianomaisten säädösten, YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen, KHO:n ennakkopäätösten ja oikeuskirjallisuuden valossa. Tietokirjassa käsitellään yksityiskohtaisesti seuraavia palveluja ja tukitoimia, joihin vaikeavammaisella henkilöllä on vammaispalvelulain nojalla subjektiivinen oikeus: kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, päivätoiminta, henkilökohtainen apu, palveluasuminen, asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet. Teoksessa selvitetään myös seuraavia asiakokonaisuuksia: kunnan vastuu palvelujen ja tukitoimien järjestämisestä; vammaispalvelulain suhde muuhun lainsäädäntöön; vammaisten ihmisoikeudet asumisjärjestelyjen osalta; vaikeavammaiset henkilöt ja työnantajuus; virkatoiminnan lainalaisuus; sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet; muutoksenhaku vammaispalveluasioissa; kantelu Eduskunnan oikeusasiamiehelle; toimintarajoitteisten henkilöiden asuminen Ruotsissa. Ihmis- ja perusoikeuksiin perehtynyt tietokirjailija Tapio Kuosma on koulutukseltaan oikeustieteen lisensiaatti. Hän on työskennellyt ulkoasiainhallinnon palveluksessa (1969 – 1981) ja KHO:ssa (1981 – 2002).

Moilanen, Irma & Räsänen, Eila & Tamminen, Tuula [et al.] (toim.); Lasten- ja nuorisopsykiatria 

Mäkisalo-Ropponen, Merja: Vuorovaikutustaidot sosiaali- ja terveysalalla. Tammi 2011. Kohtaamisen taito on kaikkien sosiaali- ja terveysalan ammattien tärkeimpiä osaamisvaatimuksia. Kirjassa käsitellään keskeisiä kohtaamisen tilanteita sosiaali- ja terveysalan arjessa.

Määttä, Paula & Lehto, Eeva & Hasan, Mirja Lapsi [et al.] (toim.): Kuulolla: opas kuulovammaisen lapsen opettajille ja kasvattajille.  PS-kustannus, 2005. 

Määttä, Paula: Tavallisen erityinen lapsi: yhdessä tekemisen toimintamalleja. PS-kustannus, 2010. Miksi on päädytty puhumaan erilaisista lapsista ja kadotettu tavallinen lapsi? Miten aikuiset voivat yhdessä edistää kaikkien lasten hyvinvointia? Mikä merkitys on vertaisryhmillä? Kirjassa lapsen hyvää arkea lähestytään niin kodin, päivähoidon kuin koulun näkökulmasta ja tuodaan esille hyväksi havaittuja yhdessä tekemisen toimintamalleja. On oleellista löytää ne yhteistyön arkiset tavoitteet, joiden avulla kunkin lapsen kehitystä voidaan parhaiten tukea. (Atena) Kirjassa on mukana samojakin teemoja kuin Perhe asiantuntijana -kirjassa, nyt niitä on laajennettu koulun maailmaan. (Paula Määttä)

Niskanen, Mika: Toimivatko palvelut? : liikuntavammaisten lasten perheiden kokemuksia, toiveita ja tarpeita kodin ulkopuolelta saatujen palvelujen suhteen
Lahti : Invalidiliiton Sopeutumisvelmennuskeskus, 2000. 

Niskanen, Mika: Perhetoimintaprojektin pohja : vammaisuuteen, lapsuuteen, perheeseen, viranomaisyhteistyöhön ja niiden tukemiseen liittyvää kirjallisuutta
Lahti : Invalidiliiton Sopeutumisvelmennuskeskus, 2001. 

Ojala, Terhi: Päivänsäteitä ja menninkäisiä : lapsen kasvun tukeminen perhepäivähoidossa/ Terhi Ojala, Heli Viinikainen
Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto, 2000. Kirjassa käsitellään eri tavoin vammaisten lasten kasvun tukemista perhepäivähoidossa.

Perttula, Katariina: Palveluohjauksen vaihtoehdot : Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten ja nuorten ja heidän perheidensä palveluohjauskokeilun arviointitutkimus
Helsinki : Stakes, 2003. 

Salpa Pirjo: Lapsen liikkumisen kehitys – Ensimmäinen ikävuosi. Tammi. 2007.

Salpa Pirjo, Autti-Rämö Ilona: Lapsen ensimmäinen vuosi, kehitys ei etene odotetusti, mitä tehdä? Tammi. 2010.

Sipari, Salla: Kuntouttava arki lapsen tueksi Verkkojulkaisu[pdf] : kasvatuksen ja kuntoutuksen yhteistoiminnan rakentuminen asiantuntijoiden keskusteluissa. Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto, 2008.  https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/18788

Vaitti, Lea: Vertaistukiryhmät kansalaistoimintana [Verkkojulkaisu, pdf] : Kehitysvammaisten Tukiliiton Vertaansa vailla -projektin loppuarviointi
Tampere : Kehitysvammaisten Tukiliitto, 2010. 
http://kvtl.fi/media/Julkaisut/HankkeidenRaportit/VertaistukiryhmatKans…

Vaitti, Lea: Suuntaviivoja erityistä tukea tarvitsevien lasten perheiden vertais- ja vaikuttamistoiminnan kehittämiseen [Verkkojulkaisu] : Vaikuttava vertaistoiminta -hanke (2011-2013)
Tampere : Kehitysvammaisten Tukiliitto, 2012. - 26 s.
Linkki: https://storage.googleapis.com/tukiliitto-production/2018/02/suuntaviivoja-vertais-ja-vaikuttamistoiminnan-kehittamiseen.pdf

Vehmanen, Mari: Hyvä ensitieto kantaa [Verkkojulkaisu] / Mari Vehmanen, Laura Vesa. Tampere : Kehitysvammaisten Tukiliitto ry , 2014. 
Linkki: https://storage.googleapis.com/tukiliitto-production/2017/10/hyva-ensitieto-kantaa-opas.pdf

Vehmas, Simo: Vammaisuus. Johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan. Gaudeamus, 3. painos 2013. Vammaisuus on kattava johdatus vammaisuutta ja poikkeavuutta koskeviin historiallisiin, teoreettisiin ja eettisiin kysymyksiin. Mistä vammaisuuden ilmiössä on oikeastaan kysymys? Teos käsittelee selkeästi ja perusteellisesti vammaisuuden ilmiötä länsimaisessa kulttuurissa. Siinä tarkastellaan vammaisuuden historiaa alkaen Raamatun kuvauksista ja päätyen toisen maailmansodan hirmutekoihin ja nykyaikaan. Teoksessa esitellään vammaisuutta selittäviä teoreettisia malleja sekä vammaisten ihmisten yhteiskunnallisen aseman muotoutumista länsimaissa. Se on myös filosofinen johdatus vammaisuuden moraaliseen merkitykseen sekä erityisesti vammaisuuden ehkäisemiseen liittyviin eettisiin kysymyksiin. Teos soveltuu erityisesti yliopisto- ja ammattikorkeakoulupetukseen mutta on lisäksi painava puheenvuoro keskustelussa erilaisuuden haasteista. (Gaudeamus)

Vienamo Esa, Isomäki Ahti ja Isomäki Jaana (toim.): Löytöjä - Outsider Art from Finland. Kettuki ry 201. Kehitysvammaisten taiteen suomalainen hakuteos, joka esittelee maassamme toimivat kehitysvammaisten taidekeskukset, maan tunnetuimmat kehitysvammaiset taiteilijat sekä alan opiskelupaikat. 13 taidekeskusta, 5 kehitysvammaisille taidekoulutusta järjestävää oppilaitosta, mukana teoksia kolmeltakymmeneltä kotimaiselta taiteilijalta. Lisäksi kirjasta löytyy tietoa taiteenalan suomalaisesta kirjallisuudesta ja tutkimuksista. Kirja on julkaistu kaksikielisenä, suomeksi ja englanniksi. Käännös Susan Heiskanen. (Kettuki)

Weckroth Miina, Puronheimo Mira, Teräväinen Sanna. Hyvän elämän palapeli 2.0 [Verkkojulkaisu] : työkirja perheen palvelusuunnittelun tueksi. Helsinki: Kehitysvammaliitto, Vammaisperheyhdistys Jaatinen ry ja Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö 2021. Kehitysvammaliitto » Hyvän elämän palapeli uudistui (linkki)

Zimmer Renata:Psykomotoriikan käsikirja. teoriaa ja käytäntöä lasten psykomotoriseen tukemiseen. VK-Kustannus oy. 2011


Pamfletit:


Glover, Jonathan: Lapsia valitessa – geenit, vammaisuus ja suunnittelu. Into Kustannus (Into-pamfletti) 2009. Genetiikkaan ja lisääntymiseen liittyvä teknologia on jo nyt niin pitkällä, että meillä on mahdollisuus valita minkälaisia lapsia hankimme tai jätämme synnyttämättä. Pitäisikö mahdollisuudesta iloita vai sittenkin pelätä sen seurauksia? Teos pureutuu tämän hetken kaikkein ajankohtaisimpaan eettiseen kysymykseen ja muistuttaa, että saatamme parastaikaa seistä koko ihmiskunnan käännekohdassa. Maailmankuulu moraalifilosofi ja kirjailija Jonathan Glover esittää teoksessaan, kuinka mahdollisuuteen geneettiseen valintaan voi suhtautua ja valinnasta seuraaviin mieltä askarruttaviin kysymyksiin yrittää vastata. Jonathan Glover on etiikan professori ja King's College Londonin lääkeoikeuden ja etiikan keskuksen johtaja. Hänet tunnetaan erityisesti bioetiikan tutkijana ja filosofina. - Suomentanut Tytti Heikkilä, alkuperäisteoksen nimi: Choosing Children: The Ethical Dilemmas of Genetic Intervention. (Into Kustannus)

Urhonen, Amu: Kompastuksia. Vammaispoliittinen pamfletti. Into Kustannus (Into-pamfletti) 2011. Me emme katoa minnekään! Vammaisen on helppo ylittää odotukset, koska meiltä ei yleensä odoteta mitään. Olen aina yhtä yllättynyt, kun joku päivittelee, että asun itsenäisesti ja minulla on perhe. Esittämällä yleistyksiä meistä ihmiset ehkä torjuvat sitä hämmennystä, jonka vammaisuus heille aiheuttaa. En tiedä, mistä he ovat saaneet päähänsä, että elämämme on automaattisesti kärsimystä. Amu Urhonen on kynnys ry:n varapuheenjohtaja, äiti, opiskelija sekä kunnallispoliitikko Tampereelta. (Takakannesta)